Mallaspulla matkailee: Santorinin kreikkalaiset herkut

Ensimmäisessä Santorini-jutussamme käsiteltiin matkailua saarella yleisesti, mutta nyt päästään itse asiaan eli kreikkalaiseen ruokaan, jota maistelimme koko viikon ajan monipuolisesti. Kreikkalainen keittiö sisältää tyypillisiä Välimeren ruokakulttuurin aineksia yksinkertaisesti valmistettuna. Oliiviöljyä, tuoreita vihanneksia, kuten tomaattia, munakoisoa ja kesäkurpitsaa, lampaan- ja possunlihaa sekä mereneläviä kaloineen, simpukoineen ja mustekaloineen käytetään runsaasti. Tuttuja aineksia ovat myös tietysti feta- ja halloumijuusto, paksu jugurtti sekä makeat, hunajaiset jälkiruokaherkut filotaikinasta, kuten baklava.

Aamut aloitimme aina kunnon kupillisella kreikkalaista jugurttia, joka päällystettiin hunajalla tai vaihtoehtoisesti hedelmänpalasilla (ja pari kertaa myös Nutellalla, jota onneksi löytyi hotellin aamiaiselta).

Kuunariristeilyllä saimme kreikkalaista jugurttia myös jälkiruoaksi, kun pysähdyimme Thirassia-saaren satamassa illalliselle Captain Johnin tavernaan. Eikö olekin kauniisti pursotettua jugurttia? Päällä on Santorinille tyypillistä viinirypälehilloketta.

Samantyyppistä viinirypäleistä tehtyä hilloa tarjottiin myös leivitetyn ja paistetun juuston kera. 

Tavallinen tapa hoitaa lounasnälkä on hakea pikaruokapaikasta gyrospita, joka sisältää pitaleivän välissä vartaassa kypsennettyä possua, tzatzikia eli jugurtin, valkosipulin ja raastetun kurkun seosta, ranskalaisia perunoita sekä tomaattia ja sipulia. Näppärä, pieni lounas, joka vie sopivasti nälän, mutta ei täytä liikaa. Jaksaa siis lojua uima-altaan vierellä gyroksen jälkeenkin. 

Gyroksia on tarjolla myös hiukan fiinimmin esille laitettuna, kuten tällä lautasella, joka tuotiin eteemme karmaisevan aasipolun jälkeen Firan satamassa. 

Nappasimme ennen matkaan lähtöä kännykkään muistiin pari ravintolavinkkiä Eeva Kolulta. Firassa kävimme illallistamassa auringonlaskuretken jälkeen Taverna Dionysoksessa, jossa kokosimme pöytään kolmenlaisia mezejä: talon makkaraa, grillattuja vihanneksia (todella hyviä!)...

... ja jännittävän täytetyn kesäkurpitsapallon: pallon sisällä oli kesäkurpitsaviipalein peitetty köntti jauhelihaa, ja kuorrutteena oli tillillä maustettua valkokastiketta. Ei ihan meidän mieleen tämä makuyhdistelmä, ja annoskokokin oli valtaisa.  

Toinen Fira-vinkkimme johdatti meidät pieneltä kapealta kujalta löytyneeseen Taverna Nikolakseen, jossa erittäin äkäinen ja epäkohtelias paikan isäntä otti meidät vastaan. Tai itse asiassa lemppasi meidät ensin ulos syystä, että tutkimme ravintolan menulistoja kadulla (Mallas: "Eli meidät heitettiin ulos, vaikka emme olleet vielä edes päässeet sisään! Aika ainutlaatuinen tilanne."). Loppuseurueemme ei tätä sulattanut, mutta me marssimme kuppilaan sisään ja istahdimme pöydän ääreen (Mallas: "Ei näin loistavaa tilaisuutta pidäkään jättää käyttämättä. Mikäli ravintoloitsija toimii tuolla tavalla asiakkaitaan kohtaan ja ravintola pysyy pystyssä, niin pakkohan sen ruuan on olla jotain aivan ihmeellistä"). 

Tämän jälkeen palvelun laatukin parani, ja saimme nauttia laadukkaasta horiatikista eli kreikkalaisesta salaatista ja Maman lihapullista tomaattikastikkeessa. Kotiruokaa parhaimmillaan. Älä siis pelästy setää, vaan voita hänet puolellesi :)

Pariin otteeseen nautimme perikreikkalaista moussakaa, joka on kuin lasagnea, mutta pastalevyt on korvattu munakoisoviipaleilla. Sisältä löytyy kanelilla ja muskotilla maustettua jauhelihaa ja päältä paksu kerros valkokastiketta sekä juustoraastetta.

Pidimme kovasti lomakylämme Kamarin rantakadulta löytyneestä Alismari-ravintolasta, jossa kävimme syömässä eri kokoonpanoin useana päivänä. Siellä pidettiin lomaviikon aluksi myös Aurinkoinfo, jossa halukkaat saivat maistella paikallisista herkuista kootun mezelautasen. Tältä lautaselta löytyy kreikkalaista salaattia, viininlehtikääryleitä, paistettua saganaki-juustoa, friteerattuja tomaattipyöryköitä, kanasouvlaki-varras sekä tzatzikia. 

Samasta ravintolasta löytyi myös tämä kaunis annos grillattuja sardiineja, jotka maistuivat hyvin pitkälti tutuilta silakoiltamme.

Grillatun ruoan ystävät viihtyvät Kreikassa souvlakien eli eri lihalajeista tehtyjen grillivartaiden, grillattujen kalojen ja vihannesten parissa. Annokset ovat yksinkertaisia, kuten tämäkin kesäkurpitsa-annos, mutta hyvin tehtyinä sangen maistuvia.

Ensimmäisenä iltana istahdimme oppaan kehumaan Almira-ravintolaan Kamarin rantakadulla ja maistelimme muun muassa kanasouvlakia sekä grillattua kalmaria. 

Kreikan maasto suosii lampaiden kasvatusta, joten lampaanliha on yleistä myös ruokapöydässä. Yksi perinteinen lammasruoka on padassa kypsennetty stifado, joka sisältää lampaanlihan lisäksi juureksia sekä tomaattisen liemen. Vaikka kuvan lammas ei kalvoineen näytä kovin houkuttelevalta, Mallas voi todistaa sen maistuneen maukkaalta ja ollen oikeasti myös mureaa.

Jos vastaavanlainen pata- tai muhennosruoka tehdään naudanlihasta, sitä kutsutaan kleftikoksi.

Kakkuja ja leivonnaisia ei tupsahdellut kaduilla vastaan niin paljon kuin olisin toivonut. Monen monta ulkomaanmatkaa kun olen kuitannut syömällä lounaaksi (ja joskus illalliseksikin) leivoksia; tällä kertaa piti olla tylsän järkevä ja syödä jotain "oikeaa ruokaa". Oiassa löysin kuitenkin eräästä kahvilasta saksanpähkinäkakun, joka oli mielettömän hyvää: tuhtia tavaraa, täynnä jouluisia mausteita ja paljon siirappia. Olen jo googletellut reseptiä tälle kakulle, jotta voisin myös teille lukijoilleni tarjota tätä herkkukakkua.

Santorini-sarjamme päättyy seuraavassa jaksossa, kun Mallas esittelee paikallisia oluita.

- Pulla