Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jyväskylä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Jyväskylä. Näytä kaikki tekstit

torstai 18. kesäkuuta 2020

Lämmin suositus: Mortonin uusi kahvila!

Kaksi vuotta sitten Jyväskylän satamaa saapui piristämään muuan Konttiravintola Morton. Supersuosituksi ja jonottamisen arvoiseksi sittemmin paljastunut burgertaivas sai reilu viikko sitten naapuriinsa pikkusiskon, Mortonin kahvilan. Kävimme pari vuotta sitten kutsusta maistelemassa itse ravintolan antimia, ja nyt uusintakutsu tipahti kahvilan aamiaisen puolelle. 




Rantaraitin varrella sijaitseva kahvila, niin kuin Konttiravintolakin, on viehättävä, rento paikka, joka kutsuu ohikulkijoita istahtamaan hetkeksi terassilleen. Kahvila aukeaa aamuisin jo kahdeksalta, joten aamupuuron voi tulla nautiskelemaan lenkin päätteeksi. Eikä huolta, että tarvitsisi popsia Reissumiestä; kahvilan lista on upean monipuolinen ja uniikkia twistiä löytyy joka suunnalta. Mitä siis laitettaisiin: vihersmoothieta, vispipuuroa, mantelicroissantia, tattaripiirakkaa vai pannukakkuja?



Maistoimme alkajaisiksi shotit, joista toinen oli piristävä inkivääri-omena ja toinen täyteläisen paksu mustaherukka-pellava. Juotava linja jatkui myös smoothieissa, joista mansikka-banaani on tutun ja turvallisen makuinen, raikas vihersmoothie puolestaan piristi pinaatilla, omenalla ja avokadolla.

Mutta katsopa näitä karjalanpiirakoita! Aito oikee karjalanpiirakka tulee Mortonille suoraan Liperistä, jossa ne leivotaan käsin. Meidän piirakkamme tulivat juuri uunista, ja kun ne vielä siveltiin runsaalla kädellä paahdettua voita, oli siinä ehdoton napakymppi aamiaisella! Niin täynnä makua, että pinnalle ei kaipaa yhtään mitään tilpehööriä.


Entäpä aamupuuro? En tiedä, voinko enää keitellä kotona kaurapuuroani tämän kokemuksen jälkeen, kun eteen tuotiin chia-pellavapuuro. Annos oli ensinnäkin jo ulkonäöltään sitä tasoa, että sen rikkominen teki lähes pahaa. Kookosmaitoon tehty chiapuuro sai kaverikseen vadelma-kaurajogurttia, marjagranolaa sekä vadelma-salmiakkihilloa. Salmiakki ja puuro on loistoyhdistelmä!


Jos listalta löytyy pannukakkuja, niitä on aina kokeiltava. Mortonilla pannareita löytyi kolmea lajia ja maistoimme niistä kahta. Ensimmäisestä löytyi puurosta tuttua vadelma-salmiakkihilloa, jogurttimoussea, turkinpippurirouhetta sekä vaniljajätskiä. Täydellistä! Toinen setti sisälsi basilikalla maustettua mansikka-chiahilloa, jogurttimoussea sekä jätskiä, ihanaa sekin. 


Jos jotain, niin satamamme on kaivannut juuri tällaista paikkaa. Kaunis miljöö, huolella mietitty lista mielenkiintoisia annoksia, iloinen ja palvelualtis henkilökunta... Toivomme kaikkea hyvää Mortonin uudelle kahvilalle; käy sinäkin, niin ihastut!


- Pulla ja Mallas

tiistai 5. kesäkuuta 2018

Mallaspulla maistelee: Konttiravintola Morton, Jyväskylä

Mallaspulla on jo vuosien ajan ollut sitä mieltä, että yksi äärimmäisen huonosti hyödynnetty alue Jyväskylässä on sataman seutu. Rantaa kiertää kyllä asvaltoitu Rantaraitti, joka palvelee liikkujien tarkoitusta ja lopultakin raitin varrelle on saatu myös lihaskuntotreenipaikkoja (Mallas voi tämän suhteen toki röyhistää rintaansa, koska kaikkihan todennäköisesti lähti liikkeelle hänen Keskisuomalaisen Lyhyesti-palstalle lähettämästä tekstiviestistä, jossa toivottiin Jyväskylään omaa Muscle Beachia).




Se, mikä kuitenkin meitä on eniten huolettanut, on ravintoloiden puute rannasta. Sillan kupeesta löytyy kyllä jäätelöä, vohveleita ja thairuokaa, enemmän juomapuoleen keskittyneitä laivoja, Sataman Kahvila tarjoaa lisää jäätelöä, ja parina vuotena hieman eteenpäin kuljettaessa on löytynyt niin kreppejä kuin täytettyjä patonkeja, mutta resursseja olisi paljon parempaankin. Isoin kysymys on, miksi ihmeessä sataman paras paikka on varattu parkkipaikoille? Salaa olemme mielessämme toivoneet erilaisten ruokatelttojen, myyntikärryjen ja/tai food truckien armadaa kesäksi piristämään kaupungin sataman ilmettä.  


Helpotusta tuskaamme toi kuitenkin loppukeväästä rannassa auennut konttiravintola Morton. Meillä oli jo parina aikaisempana vuotena aikomus käydä Äänekoskella maistelemassa Mortonin hampurilaisia, mutta jostain syystä asia aina siirtyi. Nyt, kun maineikas paikka tuli jo huomattavasti lähemmäksi, ei tekosyitä enää voinut keksiä. Varsinkin, kun saimme kutsun tulla käymään.



Mortonin taustalla on hauska tositarina rautalampilaissukuisesta miehestä nimeltä John Morton, jolla oli yllättävän suuri rooli Yhdysvaltojen itsenäistymisessä vuonna 1776. Ensimmäinen Morton perustettiinkin Rautalammille vuonna 2010 ja ensimmäinen konttiravintola standardikokoiseen, laivarahdista tuttuun merikonttiin vuonna 2013. Tänä kesänä kontteja löytyy Jyväskylän lisäksi Varkaudesta, Kuopiosta ja Äänekoskelta. Konttiravintolan historiasta ja yrityksen muusta toiminnasta kannattaa lukea lisää heidän nettisivuiltaan


Little Lydiaksi ristitty Mortonin toimipiste herätti rakennusvaiheessa hieman kummastusta, kun suuri musta kontti ilmaantui Rantaraitin kylkeen. Erityisesti värivalinta ihmetytti, mutta lopulta paikalle on noussut hyvinkin viihtyisä kokonaisuus, jossa pääsee ruokailemaan myös sisätiloihin. Aivan pikkukontista ei siis ole kysymys, vaan tarkkaan harkitusta kokonaisuudesta. Tähän mennessä homma on näyttänyt lähteneen hyvin käyntiin, sillä useasti ohi kulkiessamme paikka on ollut täynnä ja jonossa odottanut vielä hyppysellinen lisää porukkaa. Hyvillä säillä voi toki olla jotain sanottavaa tähän. 

Testipäivämme ei ollut poikkeus, vaan useat muutkin lounasnälkäiset burgerinystävät olivat kokoontuneet maisemiin ja lopulta odotusajaksi muodostui rapsakka 40 minuuttia. Tieto tästä onneksi muistettiin kertoa kassalla, jolloin Mallas pääsi työntelemään Mini-Mallasta siksi aikaa kärryissä Pullan paistatellessa päivää ravintolan pöydässä, aurinkovarjon alla. 

Menu sisältää neljä erilaista burger-ateriaa, jotka saa tilattua myös ilman ranskalaisia, kaksi kivankuuloista salaattia sekä jälkkärivaihtoehtona mustikkakukkoa. Valikoimassa on myös vaihtoehtoisia dippejä, extraranuja, -batuja, -pihvejä ja -portobelloja (wau!) sekä mahdollisuus vaihtaa sämpylä gluteenittomaksi, luomubriossiksi tai täysin maksutta kaura-spelttisämpyläksi. Pisteitä ropisee tällaisesta!

Pieni, viehättävä yksityiskohta Mortonissa ovat nämä puiset jonotuseläimet. Me saimme kassalta mukaan ruskean karhun, ja ruoka tuotiin pöytään meille karhuille :) Mukavat pöytäseuralaisemme antoivat armollisesti oman kirahvinsa hetkeksi valokuvaukseen. 


Se, mistä pitää antaa heti suurkiitos oli ruoan korkea taso hurjasta ruuhkasta ja kiireestä huolimatta. Muutamassa aikaisemmin hehkuttamassamme paikassa tämä on välillä aiheuttanut ongelmia kiireisimpinä aikoina, mikä on suuresti harmittanut meitä. Jos annamme kehut, odotamme, että paikka on niiden arvoinen joka kerta, oli ravintolassa viisi tai 50 asiakasta. Toivottavasti sama jatkuu tulevaisuudessa, sillä kyllä ihmiset jaksavat hetken pidempään odottaa, jos sillä taataan ruoan olevan hintansa väärti. 

Morton tekee yhteistyötä Iso-Kallan panimon kanssa, minkä ansiosta juomavalikoimasta löytyy omaa limonadia sekä myös Iso-Kallan vehnäolutta. Saimme maisteltavaksemme sekä karviaislimonadia että vadelma-mustikkalimonadia. Molemmat maistuivat marjaisen raikkailta ja olivat hyviä janonsammuttajia hellekelissä.



Otimme testiin paikan klassikoksi mainostaman Little John Burgerin sekä kestosuosikiksi kerrotun Delaware Burgerin. Koska tarjoilijoilla näytti kiirettä pitävän täysien pöytien kanssa, emme tällä kertaa tiedustelleet kaikkea mahdollista burgereiden sielunelämästä ja tuotteiden alkuperästä, vaan luotimme pelkästään näkö- ja makuaisteihimme sekä menun kertomaan sisältöön. Pöytään kannettiin lautasilla varsin mukavan näköiset tuotokset, jotka olisivat purilaispuristin mieliksi olleet kokonsa ja täytteidensä puolesta helposti käsin syötävissä. Sivistyneinä yksilöinä vetelimme omamme tällä kertaa kuitenkin haarukkaa ja veistä käyttäen.
Burgereiden suhteen oli hienoa huomata, että niiden sisältöä oli oikeasti mietitty ja annoksissa oli selkeitä eroja. Molempien purilaisten sisältä löytyi jauhettua nautaa (jokseenkin 150-200 gramman verran, pihvin koosta emme löytäneet tietoa), tosin Delaware olisi ollut mahdollista varustella broilerillakin. Pihvit oli paistettu kypsiksi, mutta olivat silti mehukkaita. Kypsyydestä ei tilausta tehdessä tiedusteltu, joten tähän ei ilmeisesti pääse vaikuttamaan. 

Little John Burgerin välistä löytyi Peltolan Blue -sinihomejuustoa, punasipulihilloketta, tomaattia ja Myrttisen suolakurkkuja sekä kastikkeena chipotle-majoneesia. Kuten monessa paikassa on tullut huomattua, täytteiden suhteen esiintyy pientä namedroppausta, mutta se sallittakoon pientuottajien tukemiseksi.

Delaware taas oli pykälää perinteisempi ja sisälsi cheddaria, chili-sipulihilloketta, pekonia, tomaattia ja Kontin majoneesia.



Molemmat olivat verrattain maukkaita kokonaisuuksia! Erityisesti Peltolan sinihomejuusto toi juuri sen kaivatun pisteen i:n päälle Little Johnissa. Suolakurkut olivat LJB:ssä sopivan napakoita, mutta tomaatti katosi molemmissa hieman hillokkeen alle. Sekä hilloke että majoneesi toivat kuitenkin erittäin kivasti makua ja kosteutta purilaiseen. 

Sämpylät olivat selkeästi perussämpylöitä parempia burgersämpyjä. Ne oli tosin paistettu rapeapintaisiksi vain päältä päin; omaan makuumme kaipaisimme rapeutusta molemmin puolin. 

Mikä vielä tärkeää, Mortonissa oli myös panostettu ranskalaisiin! Limellä ja basilikalla maustetut perinteiset ranskalaiset oli paistettu mukavan rapeiksi. Suolan määrä oli kohdillaan, kerrankin. Lipstikka-jugurttiaioli ranujen dippinä ei myöskään ole aivan se perinteisin ratkaisu, mutta kertoo, että nyt asiaa on todella pohdittu. Ja mikä parasta, se oli jäätävän hyvää. 

Burger-aterian kappalehinta oli 14,50 euroa; ilman ranskalaisia ja dippiä hintaa olisi tullut 1,50 euroa vähemmän. 

Summa summarum: Morton on loistava lisä paitsi Jyväskylän satamaan, myös koko kaupungin ravintolaskeneen. Korkea laatu, hyvinmietityt tuotekokonaisuudet, reipas palvelu ja upea kontti vetävät taatusti asiakkaita pitkälle syksyyn asti ja jälleen ensi kesänä. Menkää ja tykätkää!


- Mallas ja Pulla

maanantai 12. maaliskuuta 2018

Mallaspulla maistelee: Frans & Sandran burger

Oletko jo huomannut, että perinteikäs Fransmanni on vaihtanut nimeään Jyväskylässä ja palvelee nyt Frans & Sandrana? Alkuvuodesta tehty remontti freesasi ravintolan sisustuksen ja hivenen myös ruokalistaa, jättäen sinne kuitenkin tutut suosikkiannokset. Yksi uutuus listalla pisti heti meidän silmäämme ja arvannettekin sen olevan Burger. Jep, French Burgerin perässä suuntasimme Sokos Hotel Alexandran alakerrassa olevaan ravintolaan.


Frans & Sandra Jyväskylä burger hampurilainen hampurilaistesti mallaspulla ruokablogi

Menun mukaan French Burger -annos sisälsi briossisämpylän, kotimaisen rotukarjan 200 gramman painoisen pihvin, San Marzano -tomaattia, dijon-majoneesia, Comté-juustoa sekä ranskalaisia perunoita. San Marzano herätti pöytäseurueessamme kysymysmerkkejä ja pohdimme, olisiko kyseessä esimerkiksi tietyllä tavalla marinoitu tomaatti. Tämä olikin kuitenkin tietty minitomaattilajike, joka tarjoilijan mukaan kasvoi Espanjassa jonkin tulivuoren juurella. Vuoren nimi jäi häneltä uupumaan. Illalla tsekkasimme Wikipediasta, että tomaatti olikin kotoisin Italiasta, Vesuviuksen juurelta. No, Välimeren hujakoilla kuitenkin, joten ei niin nöpönuukaa tuo oikea maa. Hintaa annokselle tuli 22,90 euroa, S-etukorttia vilauttamalla 19,90 €. Odotukset siis olivat korkealla tällaisella hintaluokalla.

Frans & Sandra Jyväskylä burger hampurilainen hampurilaistesti mallaspulla ruokablogi

Sämpylä oli kauniin kiiltävä, kuten briossin kuuluukin olla. Sisus oli kuitenkin pettymys, sillä briossin kuuluisi oikeaoppisesti olla tuhti, monikerroksinen ja hyvällä tavalla voilta ja rasvalta maistuva. Tämä sämpylä oli kuitenkin hiukan kuivahtanut eikä taatusti voinen. Pihvit tilasimme mediumina, mutta punaista väriä oli vain häivähdys jäljellä pihvin keskikohdassa. Lähenneltiin siis jo well donea, mikä on hyvän rotukarjan haaskausta. Muutoin pihvi oli mehukas ja maistui itseltään, toisin sanoen makua ei oltu peitetty turhilla mausteilla.
Frans & Sandra Jyväskylä burger hampurilainen hampurilaistesti mallaspulla ruokablogi

Majoneesi oli perusvarma suoritus ja ne kuuluisat tulivuoritomaatit raikkaan makeita. Comté-juustoa oli ohut viipale välissä, jolloin sen maku jäi hyvin vaisuksi. Paksumpi juustokerros, kiitos! Hampurilaisen välistä löytyi myös suolakurkkuviipaleita. Kaiken kaikkiaan siis hyvin perustäytteet, mikä oli lievä pettymys. Hintavasta premium-burgerista odottaisi löytyvän jotain spesiaalia eikä tomaatti-suolakurkku-juustolinjaa, vaikkakin laadukkaita raaka-aineita olivatkin.

Frans & Sandra Jyväskylä burger hampurilainen hampurilaistesti mallaspulla ruokablogi

Ranskalaiset olivat sitä samaa valmistavaraa kuin 95 prosentissa jyväskyläläisravintoloita. Käykää Nurkassa tai Qulkurissa katsomassa ja oppimassa, että itsetehdyt ranskikset ovat hyvän paikan merkki! 

Frans & Sandra Jyväskylä burger hampurilainen hampurilaistesti mallaspulla ruokablogi

Frans & Sandran suoritus oli siis perusvarmaa tasoa: maha tuli täyteen, pihvistä löytyi mehukkuutta, normitäytteet löytyivät, mutta isoja aah!-elämyksiä ei syntynyt. Samalla hinnalla ja halvemmallakin on monista muista kaupungin ravintoloista saatavissa vielä herkullisempia burgereita.

- Pulla ja Mallas

tiistai 20. helmikuuta 2018

Mallaspulla maistelee: Street Bite Jyväskylä

Viime vuonna käydyn virallisen hampurilaistestin jälkeen olemme jatkaneet jyväskyläläisten burgereiden maistelua ja arviointia, mutta rennommissa merkeissä. Marraskuussa nautiskelimme Bistro Sopan burgerin ja nyt vuorossa oli Street Bite. Meille olikin ehditty jo useampaan otteeseen vinkata Biten hampurilaisista, joten aika oli kypsä suunnata Jyväskeskuksen alakerrassa sijaitsevaan pikaruokapaikkaan.




Kyseessä on siis fast food -meiningillä toimiva pystybaari, jossa on muutamia pöytiä ruokailua varten sekä pikkuisen ravintolan sisällä että Jyväskeskuksen käytävällä. Meille löytyi tilaa näistä ulkopuolisista pöydistä ja paikka oli hitusen hälyisä, mutta eipä tässä kynttiläillallista oltukaan viettämässä.


Purilaista valitessa tuli kuitenkin hienoinen ongelma: mitä mikäkin listan nimi tarkoitti? Eri vaihtoehtoja oli nimetty niin burgereiksi kuin biteiksi ja vaikka nimien jälkeen olikin asiasta selvennystä, niin miten nämä pitäisi tulkita: Pork Bite (ylikypsäpossuburger): 8,90 €, Nyhtöpossuburger: 8,00 €, Pulled Pork Bite (nyhtöpossufoca): 8,90 €. Ok, tuon viimeisen kohdalla kyllä tajusimme, että kyseessä on focaccian välissä oleva nyhtönasu, mutta ensimmäiset kaksi pistivät pään pienet ja ruosteiset rattaat hinkkaamaan toisiaan. Tarkoittaako ensimmäinen ylikypsästä possun kyljestä leikattua pihviä? Huomasimme myöhemmin, että Pulled Pork Bite on sittemmin tiputettu listalta pois, mikä on harmillista, sillä kävimme kerran testaamassa Biten hampurilaiset focaccian välissä ja ne olivat varsin toimivia.


Pientä selvyyttä listaan kaipaisimme myös sen myötä, että purilaisten hinnoissa oli suuri haitari halvimman Original Biten (burger) maksaessa 4 €, Bull Biten (naudanlihaburger) 9,90 € ja Big Bite 1kg:n (Purin makua -burger) kustantaessa hulppeat 17,90 €. Big Bite 1kg:sta nyt pystyy toki kuvittelemaan, että isosta köriläästä on kyse, mutta Originalin ja Bullin väliltä on paha sanoa. Kuinka onneton annos on tulossa neljällä eurolla ja kuinka hulppea burger saapuu pöytään kympillä? Aterian saadakseen piti summaan vielä lisätä 2-3 kopeekkaa lisää, joten kustannusten puolesta oltiin hieman Ravintola Taikuria ja Classic American Dineria halvemmassa seurassa, mutta yli Grilli 21:n hintatason.


Jotta saisimme lopulta ratkaistua mysteerin Original Biten ja Bull Biten suhteen, Pulla valitsi itselleen ensimmäisen ja Mallas jälkimmäisen. Pullan naama pääsi hieman venähtämään Original Biten kanssa, koska sen suhteen lähestyttiin jo niitä ketjupaikkojen surullisia perushamppareita: annos oli surkean pieni lätty, jonka sisällä oli ohut jauhelihapihvi ja salaatinlehti. Tosin, mitäpä voi odottaa neljän euron purilaiselta.


Kahvila mainostaa leipovansa kaikki sämpylät ja focacciat itse Caffitellan leipomossa, sillä Street Bite ja Caffitella kuuluvat samaan yritysperheeseen. Leipä olikin melko tuoretta, mutta muutoin yllätyksetöntä. Myös lihat tulevat nettisivujen mukaan kotimaisilta huippuluokan lihatiloilta, joiden tuottajat ovat tiedossa. Pihvit olivat perusvarmoja suorituksia ja sopivan mehukkaita. Mausteiden kanssa ei oltu villiinnytty, vaan perusmeiningillä mentiin.

Bull Bite oli huomattavasti parempi suoritus ja sisuksista löytyi enemmän täytettä. Erityisen hyvää oli raikas, marinoitu punasipuli.


Ranskalaiset olivat perustasoa, melko jauhoisia eikä rapeus ollut kohdillaan. Suolaus oli hyvä, ja ketsuppia löytyi.


Summa summarum: pikaruokamainen paikka, jossa yritys on kova luoda paikallinen, kotoisa fiilis. Kiva, että leivät leivotaan itse ja tuoreudesta sekä raikkaudesta pyritään pitämään kiinni. Sekava menu ja outo hinnoittelu kuitenkin kaipaavat vielä viilausta. Ja tuottehan focacciat takaisin listalle!

- Pulla ja Mallas

tiistai 30. tammikuuta 2018

Mallaspulla maistelee: Hotelli Yöpuun aamiainen

Aamiainen on eittämättä päivän paras ateria. Ja jos sen saa nauttia viimeisen päälle hiottuna, kokemus on täyttä luksusta.


Tämän koimme talvisena sunnuntaiaamuna, kun pistäydyimme kotikaupunkimme hotelli Yöpuun aamiaiselle. Viime elokuussa herkuttelimme saman yrityksen omistaman hotelli Verson aamiaisen eikä se jättänyt meitä kylmäksi, kuten jutusta käy ilmi. Pullalla oli jo useamman aiemman kerran kokemus Yöpuun aamupaloista, Maltaalle kerta oli ensimmäinen (ja tulevia kertoja tulee olemaan monta!). Blogistamme löytyy entuudestaan juttu myös ravintola Pöllöwaarin (joka siis sijaitsee Yöpuussa) Makumatka-menusta.


Pieni ja sympaattinen boutique-hotelli Yöpuu sijaitsee kaupungin keskustassa kauniissa, vanhassa keltaisessa kivitalossa. Aamiainen on tarjolla ensimmäisessä kerroksessa buffet-tyyliin. Olimme varanneet varulta pöydän, jos hotelli sattuisi olemaan täynnä, mutta tilaa oli ruhtinaallisesti. Aamiainen kustantaa hotellin ulkopuolisille asiakkaille arkisin 23 € ja viikonloppuisin 28 €. 


Viikonlopun extrana aamiaisen sai aloittaa kuohuvan kera, sillä tarjolla oli self-service-meiningillä sekä kuohuviiniä että alkoholitonta Lehtikuohua. Jos et ole muuten vielä Lehtikuohua maistanut, tee se: Pullan mielestä se päihittää suvereenisti jopa paremmankin samppanjan! Sunnuntaisin syöntiaikaa on klo 12 asti, joten kiirettä ei pitäisi tulla edes hyväunisille.


Ennen kuin ehdimme aloittaa buffet-pöydästä, meiltä tiedusteltiin halukkuutta lämpimään aamiaiseen. Tarjolla oli munakkaita eri täyttein tai vaihtoehtoisesti munakokkelia sekä pekonia. Vaikka Pullan aiempi kokemus Yöpuun munakokkelista oli erittäin hyvä, molemmat meistä valitsivat tällä kertaa munakkaat kinkku-juustotäytteellä. Mallas toivoi annokseensa vielä lisukkeeksi pekonia, ja toive luonnollisesti toteutettiin. Munakkaat tuotiin keittiöstä juuri valmistettuina pöytiin ja ne olivat sellaisia kuin pitääkin: kuohkeita ja tuhdin juustoisia. Myös pekoni oli mainion rapeaa, mutta ei liian tummaksi käristettyä.


Leipäpöydässä oli tarjolla hotellin omaa vaaleaa juurileipää, tuoreita sämpylöitä, ruisleipää sekä kaiken kruununa aamiaisen ehdoton ykkösnamupala, käsintehdyt karjalanpiirakat, jotka olivat ohuita, ryppyisiä ja kunnolla voilla silattuja. Karjalanpiirakat valmistetaan talon ulkopuolella luottoleipurin kätösin.


Kylmä noutopöytä sisälsi kattavan valikoiman erilaisia leikkeleitä, juustoja, vihanneksia, kylmäsavustettua lohta, Päijänteen pikkuisia ahvenia marinoituna, tomaatti-mozzarellasalaattia sekä ihanaa marinoitua punasipulia. Ja keitettyjä kananmunia löytyi pehmeään ja kovaan makuun: sekä neljän että seitsemän minuutin kypsyisiä.




Moni tuote kantoi Yöpuun omaa nimeä, kuten talon oma marjahillo, marjarahka, granola sekä hedelmäsalaatti (ei todellakaan pelkoa jäisistä melonikuutioita, kuten lähes aina ketjuhotellien aamupalapöydissä...). Omenahillo oli aromikas ja toi hyvää makua uuniohrapuuroon, joka oli haudutettu sulavan pehmeäksi.



Makeana herkkuna tarjolla oli pikkuisia paloja mustikkapiirakkaa, pikkuleipiä sekä leipäjuustoa lakkahillon kera.


Ja ne mehut: ahvenanmaalaista, cloudya omenamehua, luomupuolukkamehua sekä appelsiinimehua. Nam! Koska emme ole kahvi- emmekä teeihmisiä, nautimme kupilliset kaakaota, jonka teimme itse perus-Fazerin kaakaojauhepussista kuumaan maitoon. Teen nauttijoille oli tarjolla erilaisia irtoteelaatuja.


Jos olet vierailemassa Jyväskylässä, kannattaa valita hotelliksi Yöpuu. Ja jos asut Jyväskylässä, salli itsellesi pala luksusta ja nauti Yöpuun aamupala. Kerran, jos toisenkin!

- Pulla

perjantai 10. marraskuuta 2017

Mallaspulla maistelee: Bistro Soppa, Jyväskylä



bistro soppa jyväskylä hampurilainen burger hampurilaistesti mallaspulla

Satuimme eräänä päivänä huomaamaan uuden tulokkaan Jyväskylän ravintolamaailmassa: elokuussa avattu Bistro Soppa sijaitsee osoitteessa Asemakatu 11 ja toimii niin lounas- kuin iltaravintolana. Kokeneemmat kaupungin kiertäjät voivat tunnistaa osoitteen ja havaita bistron nimessä häivähdyksen vuodesta 2002 toiminutta Soppabaaria. Paikka on kokenut remontin myötä muodonmuutoksen ja ruokalistaakin on laitettu uusiksi keittoja kuitenkaan unohtamatta. Jos pitäisi lokeroida paikka johonkin, niin samaan satsiinhan tässä mennään kuin Le Qulkuri, Lutakon Nurkka ja HOX (entinen Lounge Jyväskylä), mikä ei ole ollenkaan huono verrokkiryhmä.

Vanhoina burgerinpurijoina meitä luonnollisesti kiinnosti menulta löytyvä paikan hampurilainen: Sopan burgeri & ranut. Olikin siis aika kaivaa testaajahattu naftaliinista, palauttaa mieleen arviointikriteeristö ja suunnata kohti Bistroa.

bistro soppa jyväskylä hampurilainen burger hampurilaistesti mallaspulla

bistro soppa jyväskylä hampurilainen burger hampurilaistesti mallaspulla

Trendikäs, rouhean karu sisustus sopii mainiosti bistron yleisfiilikseen ja rentoon palvelukulttuuriin. Käyntipäivänämme saimme ruokailla yläkerran puolella omassa yksinäisyydessämme; alakerrassa sen sijaan oli tilausryhmän juhlat menossa. Ravintolatila on tiivis ja kapea ja sen ollessa täpötäynnä tunnelman voi kuvitella olevan hyvinkin tiivis.

bistro soppa jyväskylä hampurilainen burger hampurilaistesti mallaspulla

bistro soppa jyväskylä hampurilainen burger hampurilaistesti mallaspulla

Sopan burgerin keskiössä toimi 180 grammaa jauhettua nautaeläintä halutulla kypsyydellä. Vaihtoehtoisesti purilaiseensa sai myös vuohenjuusto- tai halloumi-pihvin, mutta jotta olisimme samalla viivalla aikaisempien arvioiden kanssa, päädyimme lihaversioon. Yksi sorkkaeläin mediumina siis, kiitos! Liha oli maustettu suolalla ja pippurilla, oli mehukas, sisältä kunnolla punainen ja maistui siltä kuin pitikin. Hyvä suoritus!

bistro soppa jyväskylä hampurilainen burger hampurilaistesti mallaspulla

bistro soppa jyväskylä hampurilainen burger hampurilaistesti mallaspulla

Sisuksiinsa burgeri oli saanut varsin kattavan ja mielenkiintoisen satsin. Salaattina makua toi rucola, sipulina toimi chili-punasipulihilloke, tomaatti oli mallia pikkelöity, juustona cheddar ja kastikkeena minttumajoneesia. Periaatteessa siis kaikki perinteiset täytteet löytyivät, mutta pienillä, toimivilla twisteillä. Summa summarum: tykkäsimme täytteistä. Erityisesti makeahko sipulihilloke oli mukava viritys! Pullan makuhermoissa minttumajoneesi dominoi makukokonaisuutta himpun verran liian vahvasti, mutta toisaalta se toi mukaan kaivattua raikkautta. 

bistro soppa jyväskylä hampurilainen burger hampurilaistesti mallaspulla

Sämpylä ei ollut Bistron omaa tuotantoa, vaan tässä oli hyödynnetty Jyväspakarin kokemusta. Hyvä ja rapea tuote sopi onnistuneesti kokonaisuuteen.

bistro soppa jyväskylä hampurilainen burger hampurilaistesti mallaspulla

Bistro Sopassa oli myös pohdittu ranskalaistarjontaa, sillä valittavana oli perinteisiä pottuversioita sekä bataattiranskalaisia. Pidimme siitä, miten rapeiksi perunat oli kypsennetty, mutta suolaus oli tapahtunut liiankin kovalla kädellä. Bataatteja ei ollut onnistuttu saamaan yhtä rapeiksi ja lopputuloksena kallistumme perunaversioiden puoleen tällä kertaa. 

Vink vink Bistro Soppa: miten olisi jatkossa esimerkiksi maa-artisokkaranskalaiset? ;)

Annos maksoi 15 euroa eli varsin kilpailukykyisessä hintaluokassa eletään. Jos siis laadukas hampurilainen, mietityt täytteet, hyvin paistettu pihvi ja rapsakat ranskalaiset maistuvat, suosittelemme maistelemaan myös Bistro Sopan antimia.

P.S. Lisään tämän tekstin Mallaspulla maistelee -sivulle, josta löytyy kaikki tekemämme ravintola-arviot.

- Mallas
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...