Oletko jo huomannut, että perinteikäs Fransmanni on vaihtanut nimeään Jyväskylässä ja palvelee nyt Frans & Sandrana? Alkuvuodesta tehty remontti freesasi ravintolan sisustuksen ja hivenen myös ruokalistaa, jättäen sinne kuitenkin tutut suosikkiannokset. Yksi uutuus listalla pisti heti meidän silmäämme ja arvannettekin sen olevan Burger. Jep, French Burgerin perässä suuntasimme Sokos Hotel Alexandran alakerrassa olevaan ravintolaan.
Menun mukaan French Burger -annos sisälsi briossisämpylän, kotimaisen rotukarjan 200 gramman painoisen pihvin, San Marzano -tomaattia, dijon-majoneesia, Comté-juustoa sekä ranskalaisia perunoita. San Marzano herätti pöytäseurueessamme kysymysmerkkejä ja pohdimme, olisiko kyseessä esimerkiksi tietyllä tavalla marinoitu tomaatti. Tämä olikin kuitenkin tietty minitomaattilajike, joka tarjoilijan mukaan kasvoi Espanjassa jonkin tulivuoren juurella. Vuoren nimi jäi häneltä uupumaan. Illalla tsekkasimme Wikipediasta, että tomaatti olikin kotoisin Italiasta, Vesuviuksen juurelta. No, Välimeren hujakoilla kuitenkin, joten ei niin nöpönuukaa tuo oikea maa. Hintaa annokselle tuli 22,90 euroa, S-etukorttia vilauttamalla 19,90 €. Odotukset siis olivat korkealla tällaisella hintaluokalla.
Sämpylä oli kauniin kiiltävä, kuten briossin kuuluukin olla. Sisus oli kuitenkin pettymys, sillä briossin kuuluisi oikeaoppisesti olla tuhti, monikerroksinen ja hyvällä tavalla voilta ja rasvalta maistuva. Tämä sämpylä oli kuitenkin hiukan kuivahtanut eikä taatusti voinen. Pihvit tilasimme mediumina, mutta punaista väriä oli vain häivähdys jäljellä pihvin keskikohdassa. Lähenneltiin siis jo well donea, mikä on hyvän rotukarjan haaskausta. Muutoin pihvi oli mehukas ja maistui itseltään, toisin sanoen makua ei oltu peitetty turhilla mausteilla.
Majoneesi oli perusvarma suoritus ja ne kuuluisat tulivuoritomaatit raikkaan makeita. Comté-juustoa oli ohut viipale välissä, jolloin sen maku jäi hyvin vaisuksi. Paksumpi juustokerros, kiitos! Hampurilaisen välistä löytyi myös suolakurkkuviipaleita. Kaiken kaikkiaan siis hyvin perustäytteet, mikä oli lievä pettymys. Hintavasta premium-burgerista odottaisi löytyvän jotain spesiaalia eikä tomaatti-suolakurkku-juustolinjaa, vaikkakin laadukkaita raaka-aineita olivatkin.
Ranskalaiset olivat sitä samaa valmistavaraa kuin 95 prosentissa jyväskyläläisravintoloita. Käykää Nurkassa tai Qulkurissa katsomassa ja oppimassa, että itsetehdyt ranskikset ovat hyvän paikan merkki!
Frans & Sandran suoritus oli siis perusvarmaa tasoa: maha tuli täyteen, pihvistä löytyi mehukkuutta, normitäytteet löytyivät, mutta isoja aah!-elämyksiä ei syntynyt. Samalla hinnalla ja halvemmallakin on monista muista kaupungin ravintoloista saatavissa vielä herkullisempia burgereita.
- Pulla ja Mallas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti