Mantelikala

Jos olet etsinyt parasta reseptiä mantelikalalle, olet sen nyt tämän myötä löytänyt! Olin itse pitkään samalla etsintäretkellä, tai oikeammin etsiskelin ohjetta, jolla saisin omaan suuhuni ylipäätään soveltuvan lopputuloksen. 

Koulujen ja opiskelijaruokaloiden klassikkoannoksena mantelikala ei koskaan täysin uponnut itselleni. Joko kala oli paistettu rutikuivaksi, mantelia oli liian vähän tai kokonaisuus muutoin outo. Eihän pakastesein ja mantelilastujen yhdistelmä näin nopeasti mietittynä kauhean houkuttelevalta edes kuulosta eikä se sitä monesti ollut myöskään lautasella. 

Googlailin eri reseptejä ja mallailin mielessäni, miltä lopputulos tulisi maistumaan eri ohjeilla valmistettuna. Selvää oli, että mantelia pitää olla riittävästi, samoin tuhtia kermakastiketta. Päädyin lopulta soveltamaan Maku-sivun ohjetta siten, että tuplasin mantelilastujen määrän ja vaihdoin ruokakerman kuohukermaan. Ei lainkaan huonoja muutoksia ;) Päälle laitoin vielä herneenversoja, ne raikastavat makua ihmeellisesti.

Tarkkailin myös ruuan paistumista uunissa ja kokeilin kertaalleen kalan kypsyyttä veitsenkärjellä. Olethan siis tarkkana, ettet varmuuden vuoksi kypsennä kalaa turhan pitkään, koska läpikuiva sei ei ole hyväksi kenellekään.

Mutta tässä se mainio ohje; kokeile ja kerro, mitä pidit!

Mantelikala

400 g pakasteseitä

0,75 dl korppujauhoja

2 dl mantelilastuja

2 dl kuohukermaa

3 tl sitruunankuorta raastettuna

3 rkl tuoretta tilliä

2 rkl sitruunamehua

0,5 tl suolaa

rouhaisu mustapippuria

Koristeeksi:
tuoreita herneenversoja

Anna kalan sulaa huoneenlämmössä vähintään puoli tuntia. Valuta ylimääräinen neste pois ja laita kalapalat uunivuokaan. Mausta kala sitruunamehulla, suolalla ja mustapippurilla.

Sekoita korppujauhot ja desi mantelilastuja kermaan. Lisää mukaan sitruunankuoriraaste sekä hienonnettu tilli. Anna seoksen turvota viitisen minuuttia ja lusikoi se sitten kalapalojen päälle. Ripottele loput mantelilastut päälle.

Paista mantelikalaa 200-asteisessa uunissa 25-30 minuuttia. Älä paista kalaa kuivaksi! Koristele herneenversoilla.

Tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa.

- Pulla

Vapun rahkatorttu

Selailin Vappu Pimiän leivontakirjaa ja yllätyin positiivisesti, miten monta herkullisen helppoa reseptiä sieltä löytyikään omalle leivontalistalle. Hänen luottoreseptinsä, ranskalainen suklaakakku, on jo aiemmin testattu ja havaittu täydelliseksi. Koska se puuttuu vielä täältä blogista, saan siitä hyvän syyn leipoa kakkua pian uudelleen ;) 

Sillä välin on rahkatortun vuoro. Resepti on kirjan mukaan kulkenut Vapun matkassa jo toistakymmentä vuotta ja soveltuu hänen mielestään parhaiten tarjottavaksi talvella ja keväällä. Juuri sopiva aika siis tälle postaukselle! Rahka & pääsiäinen on kaikille tuttu yhdistelmä tietysti, mutta myös näin tammikuussa mehukas rahkatorttu sopii kaffepöytään hienosti. Sitruunainen rahka sekä aprikoosihillo tekevät tortusta raikkaan ja se säilyy hyvänä useamman päivän – ellei tule syödyksi sitä ennen!

Vapun rahkatorttu

Pohja:

150 g voita

1,5 dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

2 kananmunaa

3,5 dl vehnäjauhoja

1 tl leivinjauhetta

Täyte:

1,5-2 dl aprikoosihilloa tai -marmeladia 

2 tlk (400 g) sitruunarahkaa

0,5 dl sokeria

3 kananmunaa

Tee pohja. Vaahdota pehmeä voi ja sokerit sähkövatkaimella. Lisää kananmunat yksitellen, vatkaa välissä. Lisää lopuksi kuivat aineet ja sekoita nopeasti sekaisin. Levitä taikina jauhotetuin sormin leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan (halk. 24-26 cm).

Levitä pohjan päälle hillo. Sekoita rahka, sokeri ja munat keskenään ja kaada seos hillon päälle. Paista torttua 180-asteisessa uunissa 45-50 minuuttia. Anna kakun jäähtyä rauhassa ennen kuin irrotat sen vuoasta. 

- Pulla

Toscanalainen papukeitto Pipsan tapaan

Lueskelin jokin aika sitten Pipsa Hurmerinnan keittokirjaa, joka on ilmestynyt jo aikaa sitten. Kivankuuloisia, simppeleitä reseptejä, joista nappasin useammankin talteen kokeilua varten. Yllätin itsenikin innostumalla tästä toscanalaisesta papukeitosta, sillä harjoittelusta huolimatta en edelleenkään juuri välitä pavuista. Pipsa kuitenkin osasi käyttää juuri oikeita lauseita houkutellakseen minutkin tätä keittoa kokkailemaan. Tuhti, ruokaisa, lämmittävä, silti kevyttä – juuri sellaista kaipaa näin tammikuussa.

Keiton paras puoli oli ehdottomasti tuoksu: hurmaava valkosipulin aromi leijaili kattilasta ja todellakin herätti ruokahalun. Keitto oli myös lupaamalla tavallaan lämmittävä, joten kokeile kylmänä päivänä tai vaikka flunssan iskiessä: valkosipuli ja kuuma liemi maistuvat silloin erikoishyvältä! Pavut sen sijaan maistuivat itseltään, mikä ei tässä tapauksessa ole meriitti. Voisin ehkä seuraavan kerran muussata pavut perunoiden tapaan, jolloin keitosta muodostuisi sakeampi ja vähempisattumainen. 

Toscanalainen papukeitto

2 isoa jauhoista perunaa

1 dl maitoa

1,5 l kasvislientä

2 rkl oliiviöljyä

1 sipuli

3 valkosipulin kynttä

1 tlk (400 g) valkoisia papuja

2 porkkanaa

2 rkl persiljaa

suolaa ja valkopippuria

Kuori perunat ja leikkaa ne kuutioiksi. Laita perunat, maito ja 4 dl kasvislientä kattilaan ja keitä perunat pehmeiksi (noin vartti). Muussaa perunat haarukalla nesteen joukkoon.

Kuullota hienonnettua sipulia öljyssä ison kattilan pohjalla kymmenisen minuuttia. Lisää sitten viipaloitu valkosipuli ja paista vielä minuutin verran. 

Kuori ja viipaloi porkkanat. Lisää porkkanat, pavut ja loppu kasvisliemi sipulien joukkoon. Keitä miedolla lämmöllä, kunnes porkkanat ovat pehmeitä. Sekoita perunamuusi, persilja sekä mausteet keiton joukkoon ja hauduta muutama minuutti.

- Pulla