torstai 26. maaliskuuta 2015

Ruusukaali-pekonipata

Pakko myöntää, etten muista syöneeni ruusukaaleja koskaan (huom. muista; varmasti olen niitä syönyt, mutta muistijäljet ovat pyyhkiytyneet pois). Näin ollen niitä kuuluisia ennakkoluuloja pikkuisia kaaleja kohtaan ei myöskään ollut, ellei mukaan lasketa ajatusta "näiden ilmeisesti kuuluisi maistua sitten pahalta". 

Kun herra Maltaan kotoa kulkeutui keittiöömme pussillinen ruusukaaleja, oli etsittävä jokin resepti niiden hyvään käyttöön. Löysin Kauhaa ja rakkautta -blogin arkistoista ruusukaali-pekonipadan ohjeen, jossa kaalit muhitetaan kermassa pehmeänmakuisiksi. Alun perin lisäkkeeksi tarkoitettua pataa voi hyvin syödä myös pääruuaksi, kuten teimmekin. Ohje toimii hyvin myös ilman pekonia kasvisversiona.



Ruusukaalit maistuivat juuri siltä, miltä kuvittelinkin eli kaalilta, mutta maukkaalla tavalla. Suolainen pekoni toi myös sopivasti terää kermaiseen kastikkeeseen. Ohjeen kuohukerman korvasin ruokakermalla ja lisäsin määrää hiukan, jotta koostumuksesta tuli täyteläinen.


Ruusukaali-pekonipata

Kahdelle

400 g ruusukaaleja
3 valkosipulinkynttä
1 pkt pekonia
1,5 dl ruokakermaa
suolaa ja pippuria
öljyä paistamiseen

Poista ruusukaaleista kannat ja päällimmäiset lehdet, jos ne näyttävät huonoilta. Puolita kaalit. Keitä kaaleja vedessä viitisen minuuttia ja valuta siivilässä.

Saksi pekonit pieniksi paloiksi ja hienonna valkosipuli. Kuullota pekonit ja lisää valkosipulit.  Kaada keitetyt ruusukaalit joukkoon ja jatka paistamista vielä viisi minuuttia. Lisää kerma ja hauduta, kunnes neste on haihtunut.

Mausta ja tarjoile saman tien.

- Pulla

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Sitruunabroileria ja uuniohraa

Helsingin Sanomien Ruokatorstaita selatessani löysin pari broilerinkoipiohjetta, joita yhdistelemällä syntyi päivän ruoka. Optimaalisinta olisi ollut löytää kaupasta marinoimattomia koipireisiä, mutta jouduin tyytymään marinoituihin ja huuhtelemaan lihat ennen omaa sitruunamarinadiani. Laitoin koivet marinoitumaan sitruunamehuun ja valkosipulinkynnet sekä timjami nahan alle työnnettynä yön yli, mutta kiireessä riittänee parinkin tunnin marinointi. 


sitruunabroileri broileri uunibroileri kana uuniohra ohra sitruuna

Uunibroilerin seurana ehdoton suosikkini on samassa vuoassa uunissa kypsennetty riisi. Riisi imee broilerista tihkuvan maun ja rasvan ja tekee siitä huomattavasti keitettyä riisiä maukkaamman lisäkkeen. Tällä kertaa vaihdoin riisin kokonaisiin ohrasuurimoihin, joissa on rutkasti enemmän makua kuin valkoisessa riisissä. Kypsennysaika on hivenen pidempi, joten ohra kannattaa laittaa uuniin noin vartiksi ennen kuin broilerinkoivet lisätään päälle.

Sitruunabroileria ja uuniohraa
3 broilerin reisikoipea (tai useampi koipi, jolloin kypsennysaika on lyhyempi)
2 sitruunaa
2-3 valkosipulinkynttä
1 ruukku tuoretta timjamia tai 1,5 tl kuivattua
suolaa ja mustapippuria (älä käytä, jos broilerit ovat valmiiksi marinoituja)
2,5 dl kokonaisia ohrasuurimoita
2 kanaliemikuutiota
6 dl vettä

sitruunabroileri broileri uunibroileri kana uuniohra ohra sitruuna

Raasta hyvinpestyjen sitruunoiden kuori ja purista toisesta mehu. Laita broilerinkoivet kulhoon ja valele päälle sitruunamehua. Työnnä varovasti nahan alle sitruunankuoriraastetta, ohueksi viipaloituja valkosipulinkynsiä, timjamia sekä pippuria. Anna maustua vähintään kaksi tuntia, mieluiten yön yli.

Kaada ohrasuurimot uunivuokaan. Kuumenna vesi kattilassa ja liuota kanaliemikuutiot joukkoon. Kaada kuuma vesi vuokaan ja laita kypsymään 200 asteeseen vartiksi. 

Lisää koivet suurimoiden päälle (ja mausta ne suolalla). Laita vuoan päälle folio ja jatka kypsennystä vielä n. 40 minuuttia, kunnes broilereista tihkuva neste on kirkasta. 

Jos neste haihtuu vuoasta ennen kuin suurimot ovat kypsiä, lisää sitä hiukan. 
(Kuten kuvasta näkyy, meillä kävi juuri päinvastoin eli nestettä tuli alkujaan laitettua liian paljon. Ohjeeseen nestemäärä on korjattu.)


- Pulla

keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Mallaspullan klassikot: Porkkanakakku

Mehevä, kostea porkkanakakku kuuluu leivonnaisten parhaimmistoon, mutta vain, jos kyseiset kuvailevat adjektiivit ovat oikeutettuja. Joskus kahvilassa eteentuotu kuiva läpyskä on kaukana siitä ihanasta herkusta, jota porkkanakakku parhaimmillaan voi olla. Jotta kakku onnistuisi, siinä tulee olla runsaasti porkkanaa, joka on raastettu hienoksi; näin mehukkuus tulee esiin, toisin kuin karkeassa raasteessa. Oma vakituinen jipponi on myös ananasmurskapurkin lisäys taikinaan liemineen ja olenpa ajoittain myös kostuttanut valmista kakkua mm. Spritella. 


porkkanakakku kakku porkkana klassikko

Porkkanakakun tekijät jakaantuvat kahdessa suhteessa eri luokkiin. Ensimmäinen jako tapahtuu taikinassa käytetyn rasvan kohdalla, sillä osa vannoo voin nimeen, toiset taas liputtavat öljyn puolesta. Koostumus valmiissa kakussa eroaa melko merkittävästikin rasvalaatua vaihtamalla. Oma suosikkini on voi, jolloin kakku on täyteläinen ja voin maku tulee oikealla tavalla esiin. 

Toinen jakolinja puolestaan koskee kakun kuorrutetta, jonka osa tekee sulatejuustosta, toiset taas tuorejuustosta. Näkemykseni mukaan "perinteinen, oikea" kuorrute tulee sulatejuustosta, jota on myös omassa versiossani. Siinä sen hapanta, juustoista makua pehmittää rahka. Ja kuorrutusta – sitä tulee olla paljon!


Porkkanakakku
3 munaa
2,5 dl sokeria
200 g voita sulatettuna
4 dl vehnäjauhoja
1 rkl leivinjauhetta
1 rkl kanelia
0,5 tl suolaa
4 dl porkkanaraastetta
1 prk ananasmurskaa

Kuorrute:
1 prk Olympia-sulatejuustoa
1 prk (250 g ) maitorahkaa
2,5 dl tomusokeria
1 rkl maitoa
1 rkl sitruunamehua
nonparelleja 

Sulata voi ja anna sen jäähtyä. Vaahdota munat ja sokeri kuohkeaksi, vaaleaksi vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää munavaahtoon varovasti sekoittaen.

Raasta porkkanat hienoksi raasteeksi ja lisää raaste, voisula ja ananasmurska liemineen taikinan joukkoon. Kaada taikina uunipannulle leivinpaperin päälle tai voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan. Paista 225 asteessa n. 20-25 minuuttia. Anna jäähtyä.

Sekoita kuorrutuksen aineet keskenään ja levitä kakun päälle. Halutessasi voit halkaista kakkuvuoassa paistetun pohjan ja levittää kuorrutusta myös väliin. Ripottele päälle nonparelleja tai pähkinärouhetta.


- Pulla

lauantai 14. maaliskuuta 2015

Mallaspullan katuruokaeväät: Liha-paputäytteiset burritot

Tasaisin väliajoin keittiössämme syödään texmex-painotteista ruokaa. Burritot ovat nousseet kestosuosikeiksi tässä kategoriassa, joten niitä tulee valmistettua useammin kuin muita kyseisen suuntauksen ruoista. Yleensä olen tehnyt burritot kasaamalla lämmitetyn tortillaletun sisään erilaisia täytteitä, mutta tällä kertaa päätin vääntää juustolla gratinoidut versiot.

liha-papuburritot burrito lihaburrito papu texmex

Muutamia päiviä sitten kaupasta oli tarttunut mukaan possun fileesuikaleita, jotka sattuivat olemaan Meksikon taco -tyyliin maustettuja. Ne sopivat siis osuvasti päivän ruokaan. Nasu-suikaleet olisivat varmaankin riittäneet jo itsessään, mutta koska kaupassa pisti silmään myös chorizo-makkara, nämä kaksi muodostivat lihapuolen burritoistamme. Täytteeksihän voi toki laittaa hieman mitä vaan, mutta tällä kertaa alla olevan listan tuotteet päätyivät omiimme.

Burritot
300 g maustettuja possun fileesuikaleita
100 g chorizoa viipaleina
1 sipuli
1 prk säilykekidneypapuja
1 paprika
chiliä & cayennepippuria
100 g Crème Bonjour Taco -tuorejuustoa
itsetehtyä tai kaupan tomaattisalsaa
jalapenoja (jos tulisuus kiinnostaa)
fetaa (hieman pehmentämään makuja)
kirsikkatomaatteja
juustoraastetta (kaupasta löytyi TexMex-juustoraastetta (sisältää muun muassa cheddaria, chiliä ja jalapenoa))
tortillalettuja
öljyä tai muuta rasvaa paistamiseen

Paista possun suikaleet ja chorizo öljyssä. Lisää silputtu sipuli ja kuullota hetki. Lisää sitten mukaan silputtu paprika ja valutetut pavut. Tarjoa näille pikainen kuumennus. Mausta chilillä ja cayennepippurilla. 

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen. 

Lämmitä kevyesti kostutettuja tortillalettuja pikaisesti mikrossa (2030 sekuntia), jotta ne olisi helpompi kääriä. Laita pohjalle taco-tuorejuustoa ja tämän päälle lihatäytettä. Seuraavaksi täytteen päälle sopivasti salsaa, fetaa ja jalapenoja sekä pilkottuja kirsikkatomaatteja. 

Kääri rullalle tai neliöiksi ja laita uunivuokaan. Jotta letut pysyisivät paremmin kasassa, kannattaa jättää lettujen sauma alaspäin. Toista edellä mainitut toimenpiteet, kunnes joko tortillaletut, täytteet tai uunivuoan tila loppuu. 

Kuorruta burritot juustoraasteella ja laita uuniin 200 asteeseen n. 15 minuutiksi.

- Mallas

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Parhaat sämpylät Sikke Sumarin tapaan

Aiemmassa pullakirjoituksessani mainitsin, etten ole kovin suuri hiivataikinoiden vaivauksen ystävä. Toisaalta nautin tuoreista pullista ja sämpylöistä kovasti, joten olen yrittänyt etsiä sopivia väyliä sukkuloida näiden kahden näkemyksen välissä. Pidänkin erityisesti peltileivistä, jolloin koko taikinan voi kaataa suoraan pellille koskematta siihen käsin lainkaan. 


sämpylä paras sikke sumari vaivaamaton leipä

Vielä parempi löytöni on kuitenkin Sikke Sumarin sämpylöiden ohje, jonka olen ristinyt parhaaksi sämpyläohjeeksi, mitä voi löytää. Taikinan vaivaamattomuus on vain yksi reseptin hyvistä puolista, sillä ohjeella syntyvät leipäset ovat niin rapeakuorisia ja maukkaita, että leipomostakaan et saa parempia!

Taikinan aineet sekoitetaan keskenään löysäksi seokseksi ilman vaivausta ja sen annetaan levätä yön yli jääkaapissa. Aamulla (tai vaikka vasta seuraavana iltana) taikinasta nostellaan kahdella lusikalla kekoja pellille, saksitaan ristiviilto pintaan, ripotellaan hiukan vehnäjauhoja päälle ja paistetaan 230 asteessa n. 30-35 minuuttia. Älä säikähdä pitkää paistoaikaa, vaan anna niiden rauhassa kypsyä uunissa. Sämpylät ovat uunista tullessa kovia, mutta juuri sopivan rapeita pinnalta ja pehmeitä sisältä, kun käyt niitä maistelemaan.

sämpylä paras sikke sumari vaivaamaton leipä

Jauhoina on alkuperäisessä reseptissä ruisjauhoja, kokojyväjauhoja sekä vehnäjauhoja; omissa sämpylöissäni olen käyttänyt alla olevan reseptin mukaista jauhosekoitelmaa sekä erilaisia siemeniä.

Jos et jaksa odottaa seuraavaan päivään taikinan kohoamista, sen voi jättää myös pariksi tunniksi huoneenlämpöön ja laittaa sämpylät sitten uuniin. Yhtä hyviä niistä on tälläkin tavalla tehnyt. Ja jos et halua paistaa koko taikinaa kerralla, niin ei huolta: se säilyy jääkaapissa useamman päivän, joten voit paistaa vaikka joka aamulle tuoreet sämpylät!

Parhaat sämpylät
7,5 dl vettä
25 g hiivaa (tai 1,5 pss kuivahiivaa)
1 rkl suolaa (alkuperäisessä ohjeessa 1,5 rkl, mutta minusta se on liikaa)
0,75 dl ruisjauhoja
0,75 dl kaurahiutaleita
0,5 dl siemeniä (seesam, auringonkukka tms.)
n. 10 dl vehnäjauhoja

Liuota hiiva veteen (kädenlämpöistä, jos käytät tuorehiivaa ja n. 42-asteista, jos käytät kuivahiivaa). Lisää suola ja jauhot sekoittaen. Käytä jauhoja sen verran, että saat paksua puuroa muistuttavan seoksen. Peitä kulho kelmulla ja leivinliinalla ja anna kohota jääkaapissa yön yli. 

Nostele taikinasta kekoja pellille leivinpaperin päälle, tee saksilla pintaan ristiviilto ja ripottele hiukan vehnäjauhoja pinnalle halutessasi. 

Paista uunin keskitasolla 230 asteisessa uunissa n. 30-35 minuuttia.


- Pulla

perjantai 6. maaliskuuta 2015

Slaavilainen lohikeitto

Huomasimme, että olemme tähän mennessä jättäneet yhden pääraaka-aineista hieman vähemmälle huomiolle ja päätimme korjata asian. Nyt siis puhutaan kalasta. Mallaspulla kyllä tykkää kaloista ja syö kalaa viikottain, mutta monesti ne muodot, joissa sitä syömme, eivät saavuta blogipäivityksen arvoista tasoa, joten emme ole niistä isommin kirjoitelleet. 


slaavilainen lohikeitto keitto lohi kalakeitto slaavi

Tällä kertaa kuitenkin kaupasta tarttui lohifilee matkaan ja oli jälleen aika raottaa hieman Pullan kummitädin keittokirjaa maagisen herkullisten reseptien toivossa. Seuraava, palkinnonkin voittanut, resepti, joka ei mitenkään liity kuuluisaan slaavikyykkyyn, kertoo slaavilaisesta kalakeitosta, joka poikkeaa hieman siitä aivan perinteistä kalasopasta, mutta on maultaan vähintään yhtä hyvä. Olemme itse tehneet pöperöä vain lohen kanssa, mutta eiköhän tähän muutkin kalat kelpaa.

slaavilainen lohikeitto keitto lohi kalakeitto slaavi smetana ranskankerma tilli

Slaavilainen lohikeitto 

(4-5 ruokailijalle)

1 sipuli
1 rkl voita
1 purjo
2 valkosipulin kynttä
1,5 litraa kalalientä (1,5 litraa vettä ja kaksi kalaliemikuutiota)
1-2 maustekurkkua viipaleina
maustekurkkujen lientä sopivasti eli oman maun mukaan
½ kg kesäkurpitsaa
½ kg lohifilettä
tilliä
mustapippuria
suolaa oman maun mukaan 

tarjoiluun ranskankermaa (tai smetanan ja ranskankerman sekoitusta)

Suikaloi sipuli ja kuullota se voissa kattilassa. Lisää kattilaan liemi, purjo ohuina renkaina, maustekurkut, murskatut valkosipulin kynnet ja varovasti mustapippuria.

Anna keiton kiehua n. 5 minuuttia. Lisää suikaloidut kesäkurpitsat ja kuumenna kiehuvaksi sekä hauduta n. 5 minuuttia. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa maustekurkkujen lientä.

Leikkaa nahaton lohifilee n. 3*3 cm kuutioiksi.mNosta kiehuvan kuuma keitto lieden sivuun ja lisää lohikuutiot. Anna lämmön tasaantua n. 5 minuuttia. Älä keitä keittoa kalan lisäämisen jälkeen, etteivät kalapalat hajoa.

Silppua pinnalle runsaasti tilliä. Tarjoa ranskankerma eri kulhosta.

slaavilainen lohikeitto keitto lohi kalakeitto slaavi

- Mallas

keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Mallaspulla maistelee: Kahvila Muiston brunssi

Jyväskylän Toivolan vanhalla pihalla sijaitseva Kahvila Muisto on kuulunut kaupungin kahviloiden parhaimmistoon siitä asti, kun se vuonna 2012 avattiin. Vanhan synnytyslaitoksen rakennuksessa sijaitseva kahvila on tiiliseinineen, kynttiläkruunuineen ja takkoineen tunnelmallinen ja niin viihtyisä, että siellä voi huomaamattaan istua tunnin, jos toisenkin käsintehtyjen leivonnaisten äärellä. 


Kahvila toimii à la carte -periaatteella eli tilaukset otetaan vastaan jo pöydässä istuen ja kahvit ja kakut tuodaan pöytään. Tämä johtaa siihen, että upeaa kakkuvitriiniä täytyy käydä katsomassa erikseen, sillä pelkän menun perusteella on vaikea tehdä valintaa eri tuotteiden välillä. On kuitenkin mukava saada perusteellista palvelua jonottamisen ja läikkyvien kahvikuppien kanniskelun sijaan.


Tällä kertaa päätimme testata sunnuntaibrunssin, joka on tarjolla klo 12–15. Paikat kannattaa varata, sillä saapuessamme puoli yhden aikoihin joka pöytä oli jo täynnä. Onneksemme tulimme paikalle hivenen myöhemmin, sillä saatoimme kuvitella, kuinka pitkät jonot kahvilan eteiseen katettuun noutopöytään olisi heti puolilta päivin ollut. Runsas ihmismäärä ja ruuhka oli havaittavissa myös kahvilan työntekijöissä, joiden puolelta odottelimme reagointia vajaan kymmenen minuutin ajan. Pöydän saatuamme palvelu oli kuitenkin hyvin ystävällistä loppuvierailun ajan. 

Brunssipöydän kylmä puoli koostui erilaisista aineksista, joista saattoi koota mieleisensä salaatin. Valikoima oli kattava sisältäen erilaisia kasviksia, useanlaisia juustokuutioita, oliiveja, graavilohta, sienisalaattia sekä Maltaan kehumaa mehevää paistia. Harmillisesti tilanne oli lähes koko ajan kuvankaltainen eli moni kipoista oli tyhjinä pidemmän aikaa. Pöydässä tuli istua kuin haukka ja hyökättävä noutopöytään hakemaan täydennystä, sillä halutuimmat kulhot olivat hetkessä uudelleen tyhjiä. 



Lämpimänä ruokana oli riisiä sekä melko meheväksi saatua broileria. Kannen alla lymyilivät vielä mausteiset lihapullat sekä paahdetut porkkanat. Leipänä oli tarjolla saaristolaisleipää, jota ehdimme maistaa vain viipaleet ennen sen loppumista. Mallas ehti myös maistaa focacciaa, Pullalle sitä ei enää riittänyt. Uusi focaccia-satsi näkyi tulevan pöytään poislähtiessämme, jolloin oli suuri kiusaus kääriä paperin sisään yksi viipale. Pysyin kuitenkin tiukkana.


Pullan koostaman salaattiannoksen seurana oli kolmenlaista herkkujuustoa: sinihome-, valkohome- ja pippurijuustoa, joiden tuotenimet olisin mieluusti tiennyt. Myös jonkinlainen voileipäkeksi niiden lisäkkeeksi olisi sopinut mukaan.

Juomana tarjolla oli vain vettä sekä jälkiruoan kanssa kahvia ja teetä. Kahvittomina ja teetä juomattomina olisimme kaivanneet brunssille ehdottomasti kuuluvaa mehua tai jopa mehuvalikoimaa. Pelkän veden kanssa nautittuna ruoastakin katosi se paras terä.

Jälkiruokapöytä oli mukavan runsas: tarjolla oli mustikkaista hyydykekakkua, porkkanakakkua, banaani-suklaajäätelöä, marjoja sekä hedelmäsalaattia. Erityiskiitos kotitekoisesta hedelmäsalaatista, jossa hedelmät eivät olleet jäässä (jokainen varmasti on maistanut monien hotellien aamupalalla inhottavaa valmishedelmäsalaattia, jonka melonipallot raksuvat jäisinä suussa).


Poislähtiessämme porkkanakakun tilalle oli jo vaihdettu mokkapalat ja tiskin takana näkyi herkullisen näköinen pannukakkuvati, joka ilmeisesti oli tulossa myös pöytään. Meitä jäikin harmittamaan se, ettei kaikkea tarjolle tuotavaa ollut saatavilla samaan kertaan, vaan tuotteet vaihtuivat sen mukaa, kun aikaa kului ja pöytää ehdittiin päivittämään. 

Kiitämme: tunnelmallista miljöötä, kauniita astioita, monipuolista salaattiainesvalikoimaa, saaristolaisleipää sekä jälkiruokapöytää.

Toivomme parannusta: noutopöydän hoitoon ja ruoan esilläpitämiseen sekä leipä- sekä juomavalikoimaan.

- Mallaspulla
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...