Jyväskylän Toivolan vanhalla pihalla sijaitseva Kahvila Muisto on kuulunut kaupungin kahviloiden parhaimmistoon siitä asti, kun se vuonna 2012 avattiin. Vanhan synnytyslaitoksen rakennuksessa sijaitseva kahvila on tiiliseinineen, kynttiläkruunuineen ja takkoineen tunnelmallinen ja niin viihtyisä, että siellä voi huomaamattaan istua tunnin, jos toisenkin käsintehtyjen leivonnaisten äärellä.
Kahvila toimii à la carte -periaatteella eli tilaukset otetaan vastaan jo pöydässä istuen ja kahvit ja kakut tuodaan pöytään. Tämä johtaa siihen, että upeaa kakkuvitriiniä täytyy käydä katsomassa erikseen, sillä pelkän menun perusteella on vaikea tehdä valintaa eri tuotteiden välillä. On kuitenkin mukava saada perusteellista palvelua jonottamisen ja läikkyvien kahvikuppien kanniskelun sijaan.
Tällä kertaa päätimme testata sunnuntaibrunssin, joka on tarjolla klo 12–15. Paikat kannattaa varata, sillä saapuessamme puoli yhden aikoihin joka pöytä oli jo täynnä. Onneksemme tulimme paikalle hivenen myöhemmin, sillä saatoimme kuvitella, kuinka pitkät jonot kahvilan eteiseen katettuun noutopöytään olisi heti puolilta päivin ollut. Runsas ihmismäärä ja ruuhka oli havaittavissa myös kahvilan työntekijöissä, joiden puolelta odottelimme reagointia vajaan kymmenen minuutin ajan. Pöydän saatuamme palvelu oli kuitenkin hyvin ystävällistä loppuvierailun ajan.
Brunssipöydän kylmä puoli koostui erilaisista aineksista, joista saattoi koota mieleisensä salaatin. Valikoima oli kattava sisältäen erilaisia kasviksia, useanlaisia juustokuutioita, oliiveja, graavilohta, sienisalaattia sekä Maltaan kehumaa mehevää paistia. Harmillisesti tilanne oli lähes koko ajan kuvankaltainen eli moni kipoista oli tyhjinä pidemmän aikaa. Pöydässä tuli istua kuin haukka ja hyökättävä noutopöytään hakemaan täydennystä, sillä halutuimmat kulhot olivat hetkessä uudelleen tyhjiä.
Lämpimänä ruokana oli riisiä sekä melko meheväksi saatua broileria. Kannen alla lymyilivät vielä mausteiset lihapullat sekä paahdetut porkkanat. Leipänä oli tarjolla saaristolaisleipää, jota ehdimme maistaa vain viipaleet ennen sen loppumista. Mallas ehti myös maistaa focacciaa, Pullalle sitä ei enää riittänyt. Uusi focaccia-satsi näkyi tulevan pöytään poislähtiessämme, jolloin oli suuri kiusaus kääriä paperin sisään yksi viipale. Pysyin kuitenkin tiukkana.
Pullan koostaman salaattiannoksen seurana oli kolmenlaista herkkujuustoa: sinihome-, valkohome- ja pippurijuustoa, joiden tuotenimet olisin mieluusti tiennyt. Myös jonkinlainen voileipäkeksi niiden lisäkkeeksi olisi sopinut mukaan.
Juomana tarjolla oli vain vettä sekä jälkiruoan kanssa kahvia ja teetä. Kahvittomina ja teetä juomattomina olisimme kaivanneet brunssille ehdottomasti kuuluvaa mehua tai jopa mehuvalikoimaa. Pelkän veden kanssa nautittuna ruoastakin katosi se paras terä.
Jälkiruokapöytä oli mukavan runsas: tarjolla oli mustikkaista hyydykekakkua, porkkanakakkua, banaani-suklaajäätelöä, marjoja sekä hedelmäsalaattia. Erityiskiitos kotitekoisesta hedelmäsalaatista, jossa hedelmät eivät olleet jäässä (jokainen varmasti on maistanut monien hotellien aamupalalla inhottavaa valmishedelmäsalaattia, jonka melonipallot raksuvat jäisinä suussa).
Poislähtiessämme porkkanakakun tilalle oli jo vaihdettu mokkapalat ja tiskin takana näkyi herkullisen näköinen pannukakkuvati, joka ilmeisesti oli tulossa myös pöytään. Meitä jäikin harmittamaan se, ettei kaikkea tarjolle tuotavaa ollut saatavilla samaan kertaan, vaan tuotteet vaihtuivat sen mukaa, kun aikaa kului ja pöytää ehdittiin päivittämään.
Kiitämme: tunnelmallista miljöötä, kauniita astioita, monipuolista salaattiainesvalikoimaa, saaristolaisleipää sekä jälkiruokapöytää.
Toivomme parannusta: noutopöydän hoitoon ja ruoan esilläpitämiseen sekä leipä- sekä juomavalikoimaan.
- Mallaspulla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti