Pellillinen sienipiirakkaa

Mitkähän lie juhlat/illanistujaiset olivat tulossa, kun päätin tarjota vieraille sienipiirakkaa ja mieluiten peltiversiona, jottei se ihan hetkessä loppuisi. Parasta toki olisi, että sitä jäisi vielä juhliein jälkeenkin rääppiäisherkuksi seuraavalle päivälle. 

Käännyin Googlen puoleen ja ensimmäisenä hakutuloksena tuli vaatimattomasti ilmaistu "Paras sienipiirakka ikinä". Mitä sitä muita reseptejä enää etsimään, kun toteutuskin vaikutti helpolta ja kirjoittajan kommentit ylistäviltä. 

Pohjaan tulee reilusti aitoa voita sekä perunamuusijauhetta, joka tekee siitä erityisen herkullisen sekä ruokaisan. Täytteeseen voi laittaa haluamiaan sieniä, minä laitoin suppilovahveroita. Riittävästi kuitenkin, jotta piirakasta tulee muhkea! Paketillinen pekonia tuo sopivan suolaisuuden, pussillista juustoraastetta unohtamatta. Terveelliset piirakat leivotaan sitten joskus toiste, ei tällä kertaa ;)

Piirakka oli vieraiden keskuudessa hyvin suosittu, ja reseptiä on käytetty hyväksi useammissa kekkereissä ensikokeilun jälkeen. Ehkäpä tämä todella on se paras sienipiirakka koskaan!

Sienipiirakka

Pohja:

200 g voita

5 dl vehnäjauhoja (osa voi olla esim. ruis- tai grahamjauhoja)

1 pss perunamuusijauhetta

1 tl leivinjauhetta

0,5 tl suolaa

1-2 dl vettä

Täyte:

2 l tuoreita tai 1 l pakastettuja sieniä

1 pkt pekonia

1 iso sipuli

mustapippuria, basilikaa, suolaa

2 kananmunaa

1 prk Valion Kipparijuusto-ruokakermaa

150 g juustoraastetta

Nypi voi ja pohjan kuivat aineet murumaiseksi seokseksi. Lisää sen verran vettä, että saat aikaan tasaisen taikinan. Laita taikina kelmulla peitettynä jääkaappiin täytteen teon ajaksi.

Jos käytät tuoreita sieniä, revi ne pienemmiksi ja haihduta niistä kuumalla pannulla nesteet pois. Siirrä sienet hetkeksi sivuun odottamaan.

Ruskista pannulla hienonnettu pekoni ja sipulit, mausta makusi mukaan ja lisää sienet joukkoon. 

Taputtele taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja levitä täyte tasaisesti pohjan päälle. 

Riko munat kulhoon, lisää ruokakerma joukkoon ja kaada seos täytteen päälle. Ripottele päälle juustoraaste.

Paista 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia.

- Pulla

Savulohi-kantarellikeitto

Kun metsästä löytyy kantarelleja (ihme ja kumma, että tällaisena rutikuivana kesänä löytyi edes!) ja kaapista uusia perunoita ja savustettua lohta, pöytään yleensä kannetaan perunaa, lohta ja kantarellikastiketta. Toinen idea on pyöräyttää näistä aineksista täyteläinen keitto. 

Pikainen googletus vinkkasi Ilta-Sanomien sivuilta tämän reseptin, joka on syytä ottaa talteen. Kantarellien ja savulohen maut sopivat hienosti yhteen ja kun keittoa terästää sitruunan kuorella sekä mehulla ja lorauttaa ehtaa kuohukermaa mukaan, syntyy soppa, joka sopii juhlapöytäänkin. 

Alkuperäisessä reseptissä savulohi paloiteltiin paloiksi suoraan keittolautasille ja soppa lusikoitiin päälle, mutta meidän versiossamme lohi lisätään ensin muun keiton joukkoon ja kauhotaan vasta sitten lautasille. Näin lohen maku tarttuu paremmin koko keittoon. 

Savulohi-kantarellikeitto

1 l kantarelleja

3 rkl voita

8-10 uutta perunaa

1 l kalalientä

3 kesäsipulia varsineen

2 dl kuohukermaa

1 sitruunan kuori ja mehu

600 g lämminsavulohta

tuoretta tilliä

Puhdista sienet ja paista niitä kuumalla pannulla, kunnes neste haihtuu. 

Kuullota sieniä ja paloiteltuja perunoita kattilassa voissa hetken aikaa ja lisää kalaliemi. Anna kiehua hiljalleen, kunnes perunat ovat lähes kypsiä. 

Lisää hienonnettu kesäsipuli, kuohukerma, sitruunan raastettu kuori ja puristettu mehu. Paloittele savulohi ja lisää keiton joukkoon. Kuumenna ja lisää lopuksi tilli.

- Pulla

Kantarelli-artisokkapasta

Arjen nopeasti valmistuvien herkkuruokien sarjaan liittyy nyt kantarelleista ja artisokansydämistä valmistuva pasta, joka ei ui kermassa. Kermakylvyn sijaan pasta maistuu juuri siltä, mitä se on sisuksiinsa syönyt: tuoreilta kantarelleilta, öljyssä muhineilta artisokilta, hyvältä pastalta ja päälle ripotellulta parmesaanilta. Kannattaakin kokeilla, miten sienen maku suorastaan purskahtaa voimalla esiin, kun sitä ei hukuta kermaan.

Ruoan valmistaminen vie pastan keittämisen verran aikaa. Pastan kiehuessa ehtii kuullottaa sipulit ja sienet, lisätä artisokat ja mausteet sekä lorauttaa lopuksi tilkan pastan suolaista keitinvettä pannulle, jotta ainekset sekoittuvat hyvin toisiinsa. Päälle vielä hiukan vastaraastettua parmesaania ja arkiherkku on valmiina.

Kantarelli-artisokkapasta

1 sipuli

1 l kantarelleja

1 prk artisokansydämiä öljyssä

öljyä paistamiseen

suolaa

mustapippuria

loraus pastan keitinvettä

1 dl parmesaania

80 g pastaa/ruokailija

Laita pasta kiehumaan suureen kattilaan, suolalla maustettuun veteen. Katso keitinaika pussin kyljestä.

Hienonna sipuli ja pilko kantarelleja hiukan pienemmiksi paloiksi. Paloittele artisokansydämet neljään-kuuteen osaan koosta riippuen.

Kuumenna sieniä hetki pannulla, kunnes niistä irtoava neste on haihtunut. Lisää pannulle öljyä sekä sipulit ja paista hetki sekoitellen. Lisää artisokansydämet ja mausta.

Kaada pastan keitinvesi pois ottaen sitä talteen 1-2 desiä. Lisää pannulle kasvisten joukkoon pasta sekä sen verran keitinvettä, että saat sopivan koostumuksen. Ripottele valmiin pastan päälle parmesaania.

- Pulla

Näppärän nopea kantarelligalette

Muistatko vielä pikaisen galette-piirakan, jonka esittelin viime syksynä? Pellillä valmistuvan avonaisen, ranskalaistyyppisen piirakan juju oli erittäin nopsaan valmistuva pohja, joka käytännössä vain puristeltiin muutamassa sekunnissa kokoon. Kun sain käsiini pussillisen kantarelleja, päätin leipoa samalla ohjeella kantarelligaleten.

Galeten pohjataikina on öljypohjainen ja hyvin helposti käsiteltävissä. Pohja painellaan käsin leivinpaperille ja täytetään siten, että reunoilta jää pari senttiä tyhjäksi. Näin reunat voidaan painella täytteen päälle ja galeten ominainen avonainen muoto saadaan luotua.

Piirakka on näppärä myös täytteidensä puolesta, sillä voit upottaa siihen jääkaapin jämät. Galette syö helposti sisuksiinsa nahistuneetkin kasvisten loput, kinkun rippeet, kuivahtaneet juustokannikat ja nuupahtaneet yrtit. Virallinen hävikkiviikko oli ja meni, mutta hävikistä herkuksi -ajattelu on aina toiminnassa!

Kantarelligalette

Pohja:

1 dl vettä

0,5 dl öljyä

1,5 dl ruisjauhoja

1,5 dl vehnäjauhoja

0,5 tl suolaa

Täyte:

1 l kantarelleja

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 rkl voita

1 dl aurinkokuivattuja tomaatteja 

100 g fetaa

ripaus suolaa ja mustapippuria

tuoretta basilikaa

Sekoita pohjan ainekset kulhossa ja puristele kasaan hetki, kunnes taikinasta muodostuu pallo. Painele pallo leivinpaperin päälle pellille ja taputtele jauhotetuin sormin ohueksi, pyöreäksi levyksi.

Puhdista kantarellit ja paista pannulla, kunnes neste on haihtunut. Lisää hienonnetut sipulit ja voi ja kuullota hetki. Mausta suolalla ja pippurilla. Pilko aurinkokuivatut tomaatit ja kuutioi feta.

Levitä täyte pohjan päälle siten, että pari senttiä reunoilta jää tyhjäksi. Käännä reunat täytteen päälle.

Paista 200 asteessa 15-20 minuuttia. Koristele basilikan lehdillä.

- Pulla

Itsenäisyyspäivän ateria: porocarpaccio ja suppilovahverorisotto

Puolustusvoimain paraatia, kynttilöitä ikkunassa, Jääkärimarssia, vihreitä kuulia ja vähän parempaa ruokaa. Perinteet ovat kunniassa meidän itsenäisyyspäivän vietossamme! Kun selasin kalenteripäiväkirjaa, löysin menneiden itsenäisyyspäivien ruokien joukosta muun muassa burgundinpataa ja Wellingtonin pihviä. Tänä vuonna pysytään kuitenkin tiukasti kotimaassa, ja tarjolle katetaan alkuruoka ja pääruoka porosta ja suppilovahveroista.



Poron sisäfilee on pikkuruinen lihanpala, josta tulee mainio carpaccio. Carpacciolla viitataan raakaan lihaan, joka tarjotaan niin ohuina siivuina kuin mahdollista. Liha pakastetaan ennen leikkaamista, sillä kohmeisena siitä on helppo saada ohutta siivua aikaan. Muista terävääkin terävämpi veitsi! Päälle vain hyvää sormisuolaa ja rouhittua mustapippuria ja hieno alkupala on valmis. Tein porolle lisukkeeksi piparjuurella ja dijonsinapilla maustetun ranskankermakastikkeen. Liikaa ei kannata kastikkeen kanssa lotrata, ettei poron maku peity.

Pääruuaksi tarjolla on suppilovahverorisottoa, johon voit käyttää kuivattuja, pakastettuja tai jopa tuoreita suppiksia; niitä kun saattaa hyvinkin olla vielä metsässä poimittavana. Omat sienemme saimme ystävältämme; kiitos hänelle! 

Juhlavaa ja herkullista itsenäisyyspäivää!

Porocarpaccio

1 poron sisäfilee (noin 180 g )

sormisuolaa

mustapippuria

Käytä valmiiksi pakastettua poroa tai laita sisäfilee pakastimeen jäätymään. Leikkaa kohmeisesta fileestä terävällä veitsellä paperinohuita viipaleita ja laita ne tarjoiluvadille yhteen kerrokseen. Mausta sormisuolalla ja mustapippurilla. 

Laita päälle piparjuurikastiketta.

Piparjuurikastike

150 g ranskankermaa

1,5 tl piparjuuritahnaa

1 rkl dijonsinappia

mustapippuria

ripaus suolaa

Sekoita kaikki ainekset keskenään, tarkista maku ja tarjoa poron kanssa.

Suppilovahverorisotto

6 annosta

1 l tuoreita suppilovahveroita

2 sipulia

2 valkosipulin kynttä

3 rkl öljyä

4 dl risottoriisiä

1,5 l kanalientä

1 dl valkoviiniä tai tilkka sitruunamehua

1 dl parmesaania

2 rkl voita

suolaa ja mustapippuria

Puhdista sienet ja laita kuivalle pannulle. Kuumenna, kunnes sienistä irronnut neste on haihtunut. Pilko sieniä hiukan pienemmiksi paloiksi.

Hienonna sipulit ja kuullota öljyssä. Lisää riisit ja anna niidenkin kuullottua pari minuuttia miedolla lämmöllä, kunnes riisi muuttuu läpikuultavaksi. 

Lämmitä sillä välin kanaliemi lähes kiehuvaksi. Lisää lientä desi kerrallaan riisin joukkoon, sekoita säännöllisesti ja lisää lientä, kun edellinen annos on imeytynyt.

Kun riisi on kypsynyt napakaksi (vie noin 20 minuuttia), lisää parmesaani raastettuna sekä voi. Mausta suolalla ja pippurilla. Tarjoa heti.



- Pulla

Kantarellirisotto

Pienenä kaikkea, missä oli riisiä, kutsuttiin risotoksi. Yleensä niissä oli herne-maissi-paprikaa, joskus myös nakkeja tai muuta lihaa. Vajaa kymmenen vuotta sitten taisin maistaa ravintolassa ruokaa, joka kantoi samaa nimeä, mutta muuta yhteistä niillä ei ollut. No, riisi toki, mutta erilajikkeinen lajitoveri sekä uusi valmistustapa tekivät ruosta aivan erilaisen. 

Kostea, täyteläinen, muttei kuitenkaan joulupuuromainen koostumus on se, mitä oikeaan risottoon haetaan. Muutaman konstin kun tietää, saa kotikeittiössäkin loihdittua aidon italialaistyylisen annoksen. Käytä oikeaa risottoriisiä; kuumenna liemi kuumaksi ja lisää sitä pienissä erissä kypsyvän riisin joukkoon; sekoita vähän väliä; käytä reilusti kunnon parmesaania ja voita viimeistelyyn; ja syö heti, sillä tämä ruoka ei kestä odottelua. 

Tällä kertaa risoton pääraaka-aineena oli edellisvuoden kantarellit.

Kantarellirisotto

2 salottisipulia

3 valkosipulinkynttä

3 rkl öljyä

3 dl risottoriisiä

2 dl esikäsiteltyjä, kiehautettuja kantarelleja

1 dl valkoviiniä

6 dl kasvislientä

1 dl parmesaaniraastetta

25 g voita

1 rkl sitruunamehua

mustapippuria

Hienonna sipulit ja kuullota niitä hetki öljyssä. Lisää riisit ja anna niiden muuttua läpikuultaviksi; varo, etteivät ne saa väriä. Lisää valkoviini. 

Kuumenna toisessa kattilassa kasvisliemi ja lisää lientä kauhallinen kerrallaan. Lisää lientä uudelleen vasta, kun edellinen kauhallinen on ehtinyt imeytyä riiseihin. 

Sekoittele seosta usein ja huolehdi, ettei seos kiehu liian kovaa; muutoin riisit eivät ehdi kypsyä nesteen haihtuessa. 

Riisin kypsyminen vie noin 15-20 minuuttia; maista välillä, milloin riisit ovat kypsiä, mutta niissä on vielä purutuntumaa jäljellä. Lisää parmesaaniraaste, voinokare ja mausta sitruunamehulla sekä mustapippurilla.

Tarjoa heti.

Viinisuositus: saksalainen Blitz-riesling.

- Pulla

Korvasienipasta

Onneksi on ihmisiä, jotka löytävät sieniä ja ovat vieläpä niin jaloja, että tuovat niitä muillekin! Tästä sienipastasta on kiittäminen sekä äitiäni että työkaveriani, jotka antoivat löytämänsä korvasienet käyttööni. Parin viikon takainen oma sieniretkeni kun poiki tuloksena tyhjän pussin, vaikka tänä vuonna kuulemma korvasieniä on metsissä rutkasti. Jostain syystä ne kiertävät minut kerta toisensa jälkeen. Nämä lahjasienet päätyivät hyvin yksinkertaiseen perussienipastaan, joka koostui sienistä, sipulista, kermasta sekä parmesaanista. Sienten hento maku peittyy kovin helposti, joten mitä vähemmän aineksia, sitä parempi pasta.

Muistathan: Korvasienet sisältävät gyromitriini-nimistä solumyrkkyä, minkä vuoksi ne tulee esikäsitellä tarkasti ennen ruoanlaittoa! Puhdista sienet hiekasta ja laita kattilaan, jossa on runsaasti vettä (1 osa sieniä, 3 osaa vettä). Keitä 10 minuuttia, kaada vesi pois ja huuhtele sienet hyvin. Tee sama vielä toiseen kertaan eli keitä runsaassa vedessä 10 minuuttia, kaada vesi pois ja huuhtele sienet. Tämän jälkeen voit käyttää sienet ruoanlaitossa.

Korvasienipasta

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

öljyä

2 dl esikäsiteltyjä korvasieniä

2 dl kermaa

tuoretta persiljaa

suolaa ja mustapippuria

päälle parmesaania ja lisukkeeksi spagettia

Keitä spagetti ja tee kastike sillä välin. 

Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota ne öljyssä. Lisää esikäsitellyt korvasienet ja paista hetki. Lisää kerma ja anna porista hetkinen, kunnes seos sakeutuu. Mausta suolalla ja pippurilla. 

Tarjoa spagetin ja parmesaaniraasteen kanssa.

- Pulla