Lähi-idän kasvisherkkuja à la Brunssikirja

Viime postauksessa esittelin Mini-Maltaan 1-vuotissynttäreiden juhlakakun, suklaata ja kirsikkaa sisältävän Schwarzwaldin kakun. Nyt on aika raottaa verhoa ja kertoa, mitä muuta juhlapöydästä löytyi juhlaviikonloppuna. Nimenomaan viikonloppuna, ei vain pelkkänä juhlapäivänä. Kyllä yksivuotiasta kelpaa juhlistaa urakalla :)

Vaikka Mallas olisi halunnut kovasti askarrella juhliin lemppareitaan eli voileipäkakkuja, minä halusin tällä kertaa heittää kaikki perinteiset tarjoiluideat nurkkaan. Ensimmäisen päivän juhlat alkoivat jo ennen puoltapäivää, joten oli luonnollista kattaa esiin brunssipöytä. Ja ei mikä tahansa brunssi, sillä teemaksi valikoitui Lähi-itä! Olin saanut lahjaksi viime keväänä Jenni Häyrisen ja Saara Atulan upean Brunssikirjan, jossa on sivukaupalla todella kiinnostavia brunssireseptejä. Moni ohjeista viittaa maustemaailmansa puolesta Lähi-itään, joten päätin koostaa niistä sopivan kokonaisuuden juhlapöytään.

Juhlien menu oli seuraava:

• Bataattisalaatti tahinikastikkeella
• Kuskustabbouleh marinoidulla punasipulilla
• Za'atarporkkanat
• Harissakukkakaali
• Siemennäkkäri sekä dukkah-tuorejuusto
• Itämainen pullavanukas

Kun Mallas näki suunnittelemani menuehdotelman, ensimmäinen kommentti oli "Missä liharuuat?". Niinpä. Tämä juhlapöytä koostui vain ja ainoastaan kasvisruuista eikä kukaan tainnut jäädä kaipaamaan lihaisempia vaihtoehtoja. Kun huolehtii siitä, että salaateissa on purtavaa ja pöydässä monenlaista tarjottavaa, ei nälkä jää kenellekään, oli lihaa tai ei.

Pöydässä oli siis kahdenlaista salaattia, joista erityisesti bataattisalaatti nousi suosikikseni. Kanelilla ja savupaprikalla maustettu bataatti muhi uuninlämmössä pehmeän mausteiseksi, ja kun sen pariksi yhdistettiin riisiä, korianteria, rucolaa sekä granaattiomenaa, sisältö oli paitsi superherkullinen, myös silmiähivelevän kaunis. Oma jujunsa oli myös kastikkeella, joka tehtiin maustamattomaan jugurttiin ja maustettiin tahinilla eli seesaminsiementahnalla. Tahinin pikantti maku sopii makean bataatin kanssa hienosti yhteen.

Toinen salaatti oli perinteisempi kuskuspohjainen tabbouleh. Brunssikirjassa käytettiin kuskusin sijaan kvinoaa, molemmat toimivat hyvin. Tabboulehissa on tärkeää, että siitä löytyy väriä, makua ja suutuntumaa monin tavoin. Niinpä sen sekaan pilkottiin kuivattuja aprikooseja, rusinoita ja manteleita sekä reilusti tuoreita yrttejä, kuten minttua sekä lehtipersiljaa. Yrttien määrässä ei saa säästellä! Lisäsin alkuperäisestä reseptistä poiketen mukaan reilusti marinoitua punasipulia, joka tekee salaatille kuin salaatille ihmeitä. Myös pieniä punaisia jalokiviä eli granaattiomenansiemeniä löytyi joukosta.

Salaattien viereen pöytään katettiin kahdensorttisia vihanneksia: porkkanaa sekä kukkakaalia. Porkkanat maustettiin za'atar-mausteseoksella eli runsaalla määrällä kuivattua timjamia, oreganoa ja minttua sekä trendimauste sumakilla. Sumakin voi korvata halutessaan sitruunankuorella, mutta kannattaa kokeilla myös aitoa sumakkia, joka tuo mukanaan paitsi sitruksen aromia, myös mukavasti happaman aromin. Sekaan heitettiin myös paahdettuja seesaminsiemeniä. Brunssikirjan ohjeessa kuivattuja yrttejä käytettiin sen verran hurja määrä (esimerkiksi neljä ruokalusikallista timjamia!), että itse vähensin määrää reilusti. Silti maku oli todella mausteinen, joten en ole aivan varma, onko kirjassa painovirhe vai onko oma makuaistini erilainen. Laitan alle kuitenkin alkuperäisen ohjeen, jota voit itse muokata makusi mukaan.

Kukkakaalit puolestaan pyöräytettiin ennen uuniinlaittoa harissatahnassa. Tunisialainen harissa on tulisen makea tahna, jota kannattaa annostella omien makumieltymysten mukaan. Pienimmät juhlavieraat hiukan arastelivat kukkakaaleja; isommat lorauttivat annostensa päälle lisää srirachaa. Kukin tavallaan ;)

Leipäpuolen juhlissa hoiti tällä kertaa siemennäkkäri, jonka resepti löytyy blogista jo entuudestaan. Se ei ole varsinaisesti lähi-idän ruokaa, mutta sen kanssa tarjottava dukkah-tuorejuusto on. Egyptiläinen dukkah on mausteseos, joka valmistetaan pähkinöistä, siemenistä ja mausteista. Sen voi tehdä itse, mutta sen voi ostaa myös valmiina, kuten minä tein. Dukkahia ja tuorejuustoa sekoitetaan yhteen, ja maukas levite on valmis.

Lähi-idän brunssipöytä oli kokonaisuutena hyvin onnistunut ja kannustankin kokeilemaan näitä reseptejä rohkeasti. Jälkiruokana tarjottu itämainen pullavanukas oli niin hyvää, että ansaitsee myöhemmin vielä oman postauksensa. 

Bataattisalaatti tahinikastikkeella

400 g bataattia

0,5 tl kanelia

1,5 tl savupaprikajauhetta

oliiviöljyä

suolaa

1,5 dl mustaa tai jasmiiniriisiä

1 ruukku korianteria

1 rs rucolaa

puolikas granaattiomena

Kastike:

1,5 dl maustamatonta jugurttia

2 rkl tahinia

puolikkaan sitruunan mehu

0,5 tl suolaa

1 tl juustokuminaa

rouhittua mustapippuria

Kuori ja paloittele bataatti. Laita palat kulhoon ja lisää mausteet sekä öljy. Sekoita hyvin, jotta mausteet tarttuvat jokaiseen palaan. Levitä bataatit leivinpaperoidulle pellille ja paahda 200-asteisessa uunissa puoli tuntia.

Keitä sillä välin riisi kypsäksi. Hienonna korianteri ja irrota granaattiomenasta siemenet. Sekoita ainekset bataattien kanssa ja siirrä tarjoilukulhoon.

Tee kastike sekoittamalla kaikki ainekset keskenään.

Kuskustabbouleh

1,5 dl kuskusia

0,5 dl manteleita

0,5 dl kuivattuja aprikooseja

1 punasipuli marinoituna (ks. ohje alta)

1 granaattiomena

1 ruukku minttua

1 ruukku lehtipersiljaa

puolikkaan sitruunan mehu ja raastettu kuori

0,5 dl rusinoita

oliiviöljyä

suolaa

Marinoitu punasipuli (ohjeen marinoituun punasipuliin otin Kotilieden nettisivuilta)

1 iso punasipuli

0,5 dl punaviinietikkaa

2 rkl sokeria

muutama kokonainen mustapippuri

0,5 tl suolaa

1 dl öljyä

Kuori sipuli ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Laita kattilaan etikka, sokeri, pippurit ja suola. Kiehauta ja lisää sipulit joukkoon ja kiehauta vielä uudelleen. Anna sipulien jäähtyä ja lisää joukkoon öljy. Jäähdytä sipulit kunnolla ja laita jääkaappiin odottamaan tarjoilua.

Kypsennä kuskus pakkauksen ohjeen mukaan. Sekoittele kypsä kuskus haarukalla irtonaiseksi ja siirrä isoon kulhoon.

Paahda manteleita kuivalla, kuumalla pannulla, kunnes ne kevyesti ruskistuvat. Varo polttamasta! Pilko mantelit ja aprikoosit pienemmiksi. Irrota granaattiomenasta siemenet ja hienonna yrtit. Lisää kaikki ainekset kuskusin joukkoon. Lorauta joukkoon öljyä ja mausta suolalla.

Paahdetut za'atarporkkanat

500 g porkkanoita

4 rkl kuivattua timjamia

2 rkl kuivattua oreganoa

2 rkl kuivattua minttua

2 rkl paahdettuja seesaminsiemeniä

2 rkl sumakkia (tai yhden sitruunan raastettu kuori)

suolaa

mustapippuria

3 rkl oliiviöljyä

Kuori porkkanat ja piko suupaloiksi. Levitä leivinpaperoidulle pellille. Sekoita mausteet ja öljy porkkanoihin. Paahda 220-asteisessa uunissa 30 minuuttia.

Paahdetut harissakukkakaalit

1 iso kukkakaali

2 rkl harissatahnaa

1 rkl oliiviöljyä

suolaa ja mustapippuria

Paloittele kukkakaali suupaloiksi. Sekoita harissatahna, oliiviöljy sekä mausteet keskenään. Kierittele kukkakaalipaloja maustetahnassa. Levitä ne leivinpaperoidulle uunipellille ja paahda 200-asteisessa uunissa 20 minuuttia. Käännä kukkakaalit kerran paiston aikana.

Dukkah-tuorejuusto

400 g maustamatonta tuorejuustoa

0,5-1 dl dukkah-mausteseosta

Sekoita dukkah ja tuorejuusto keskenään ja vatkaa käsin tai surauta sauvasekoittimella tasaisesti sekaisin. Lorauta tarjoiluvaiheessa pinnalle hiukan oliiviöljyä.

- Pulla

Mallaspulla maistelee: Sandron Marrakesh Madness -sunnuntaibrunssi

Tammikuinen illallisemme helsinkiläisessä ravintola Sandrossa sai jatkoa heinäkuussa, kun kävimme testaamassa Sandron Eiran pisteen sunnuntaibrunssin. Alun perin Kallioon perustettu pohjois-afrikkalaisia ja Lähi-idän makuja tarjoava ravintola laajeni viime vuoden syksyllä Eiraan osoitteeseen Tehtaankatu 34. Ravintolan brunssi on useasti valittu Helsingin parhaaksi; lauantaisin on tarjolla vegaaniversio ja sunnuntaisin Marrakesh Madness -niminen brunssi hintaan 26,90 €. 

Olimme paikalla hiukan ennen alkamisaikaa klo 10 ja pääsimme nappaamaan kuvat koskemattomista ruokavadeista. Pöytä oli täynnä kasvispainotteisia ruokia emmekä tainneet alkuruokien joukosta bongata yhtään lihaisaa vaihtoehtoa. Eipä se haitannut, sillä kasvikset oli osattu valmistaa hyvin. 

Ruokalista oli kirjoitettu hieman epäselvällä käsialalla, joten silmämääräisesti ja maistelemalla yritimme päätellä, mitä milloinkin söimme. Tarjolla oli erilaisia kuskussalaatteja (mm. punajuurella violetiksi värjättyä), eri kaaleista tehtyjä curryja, marinoituja kasviksia, pastasalaattia, paahdettuja punajuuria & vuohenjuustoa, erilaisia papuja sekä kolmenlaisia tahnoja: hummusta, jugurttityyppistä kastiketta sekä tomaattista soosia. Sivupöydältä sai leikata lämmintä sahramileipää.

Pääruoissa löytyi hyvin perinteistä uunilohi-perunavuokaa, lihapataa sekä kasvispaistosta, joissa afrikkalaiset maut eivät olleet läsnä samalla tavoin kuin alkuruokapöydän tarjottavissa. Keskityimmekin enemmän alkupaloihin, joiden runsaus täytti mahan hyvin. Suosikeiksi nousivat marinoidut kasvikset, leipä sekä eri tahnat. Sen sijaan vihreät pavut maistuivat seurueemme suussa alkuun jopa pilaantuneille, mutta juttelu paikan pomon kanssa paljasti, että kyseessä oli jokin tietty mauste/valmistusmenetelmä, joka teki pavuista niin erikoisen makuisia. Ei siis syytä huoleen.

Juomana sai alkuun lasillisen kuohuviiniä, jota tosin ei meille aamun tohinoissa tajuttu tarjota; huomattuamme laseja muissa pöydissä kävimme kysymässä, kuuluuko kuohuva brunssin hintaan. Kuuluihan se. Tarjolla oli myös erilaisia mehuja. Paikkana ravintola oli hieman pieni, josta seurauksena aiheutui kulkuväylille ahtautta, koska pöydät olivat ihan vieri vieressä. Mietimmekin, että yhtään isokokoisempi ihminen ei siellä mahtuisi edes liikkumaan. Pöytien sommittelussa lieneekin ideana saada vain mahdollisimman moni sisään suosittuun paikkaan, jolloin mukavuudesta ja rauhallisuudesta on jouduttu tinkimään. Musiikki sopi hyvin paikan tunnelmaan, mutta välillä vieressä pauhanneet kaiuttimet hieman häiritsivät keskustelua. 

Jälkiruokapöydässä riitti valinnanvaraa. Oli juustokakkuja (mangoversio oli hieman töksähtävä), kookospiirakoita, pikkuleipiä, rahkaa, suklaakakkua, juustoja sekä tuoreita hedelmiä. Osa kakuista oli merkitty vegaanisiksi, mikä maistui hiukan "normaalia" kakkua erilaisemmalta (lue: muutamia makuja oli menetetty kompromissin takia). Kookospiirakka oli mukavan eksoottista, marjarahka puolestaan arkista tasoa.

Kokonaisuudessaan Sandron brunssi on piristävä poikkeus tavallisiin brunssitarjontoihin eksoottisilla mauillaan ja kasvispainotteisuudellaan. Ainakin meille tällainen makumaailma sopii erittäin hyvin aina sopivin väliajoin.

Kiitämme: kekseliästä ja maistuvaa kasvisruokamaailmaa; lämmintä, keltaista sahramileipää; runsasta jälkiruokapöytää; rentoa tunnelmaa.

Toivomme parannusta: tilan ahtauteen; musiikin äänentasoon; palvelualttiuteen; jälkiruokapöydän herkkujen viimeistellympään makuun.

- Pulla ja Mallas

Mallaspulla maistelee: Solo Sokos Hotel Paviljongin vappubrunssi

Kävimme vappupäivää juhlistamassa Jyväskylän Solo Sokos Hotel Paviljongin vappubrunssilla kaveriporukan kanssa. Hotellin sunnuntaibrunssilla on tullut käytyä useita kertoja aiemminkin ja rankkaamme sen kaupungin parhaimmistoon. Alakerran Trattoria-ravintolan tavoin brunssi on italialaishenkinen ja astetta fiinimpi tavallisten Sokos Hotellien aamiaisiin verrattuna. Ruoat ovat aina olleet kauniisti ja siististi aseteltuja ja niin oli nytkin, vaikka tulimme paikalle vasta klo 15 eli viisi tuntia brunssin alkamisen jälkeen. Missään ei näkynyt merkkiäkään siitä, että meitä ennen herkkuja oli käynyt popsimassa aika monta muutakin vappujuhlijaa. Erityiskiitos siitä!

Koska vappubrunssilla oli vain muutama extraruoka tarjolla normaaliin sunnuntaibrunssiin verrattuna, puoltaa tämän jutun postaaminen paikkansa näin jälkikäteenkin. 

Täytetyt kananmunat ovat yksinkertaisuudessaan olleet aina kylmän alkuruokapöydän parhaita herkkuja eivätkä nämä scampimoussella täytetyt munat pettäneet nytkään. Tomaatti-mozzarellasalaatti oli marinoitu itsetehdyssä pestossa.

Alla olevassa kuvassa vasemmalta toisena oleva savulohiterriini oli brunssin paras yksittäinen ruoka. Savulohimassa oli hyydytetty liivatteella uskomattoman pehmeäksi ja suussasulavaksi ja Sous Chef Tommi Lindholmin kehotuksesta levitimme sitä saaristolaisleivän päälle. Toimi!

Lindholmia on pakko kehua vielä lisää, sillä samanlaista asiantuntevaa ja asiakkaita palvelevaa asennetta tapaa hyvin harvoin ravintoloissa, puhumattakaan hotellien aamiaisista. Lindholm kertoi juurta jaksain brunssiruokien valmistustavoista, raaka-aineista ja syömisvinkeistä väsymättä jokaiselle asiakkaalle ja vastasi kysymyksiimme monisanaisesti ja ystävällisesti. Hakipa hän myös keittiöstä lisää Pullan suosikkia, mansikka-raparperimehua, joka oli hetkellisesti päässyt loppumaan. Superkiitos Tommille!

Yläkuvan täytetty härkärulla oli kypsennetty höyryssä 55 asteessa kelmuun käärittynä. Liha jäi pehmeäksi, tosin hiukan sitkeäksi, joten hampaille löytyi purutyötä. Edessä oleva kastike sopi hyvin rullan pariksi.

Pitkulaisella lautasella näkyvä pullapitko näytti hitusen kuivakkaalta, mutta onneksi en jättänyt sitä ulkonäön takia ottamatta. Sen sisus paljastui tahmeaksi eli juuri sellaiseksi, mitä korvapuustimaiselta pitkolta haluan. Nam! Juustovalikoimassa oli sinihomejuustoa ja kahta muuta juuustoa niin Italiasta kuin lähiseuduiltakin. Luomuviikunahillo sekä hunajapähkinät toimivat hyvin niiden kumppanina.

Perusmunkit jäivät itseltäni maistamatta, sillä halusin keskittyä minipannukakkuihin (hassun pieniä, mutta kivan kuohkeita) vaniljakerman ja marjakompotin kera sekä raparperi-mansikkatuorejuustokakkuun, josta jäi harmillisesti kuva puuttumaan.

Runsaat hedelmälaarit jäivät odottamaan seuraavaa kertaa mahan ehdittyä täyttyä jo aiemmista ruoista. Aiempien kertojen perusteella kehun kuitenkin niitäkin, sillä tuoreet, valmiiksi pilkotut hedelmät nostavat aamiaisen tasoa aina.

Toiseksi parasta brunssipöydässä savulohiterriinin jälkeen olivat nämä kaksi eli mascarpone-parsamunakas ja oregano-lihapullat. Lihapullien tomaattikastiketta oli kuulemma keitetty yli neljä tuntia ja sen kyllä maistoi; täyteläinen, vahva tomaatinmaku. Parsamunakas oli kuohkea ja tehty paikan päällä oikeista kananmunista, ei mistään munakokkelijauhepussista.

Kiitämme: ihanaa mansikka-raparperimehua; siisteyttä ja kaunista esillepanoa; henkilökunnan ja eritoten Tommin palvelualttiutta; savulohiterriiniä ja muita makupaloja.

Toivomme parannusta: kovin vähään, mutta jos pilkkua viilataan, niin härkärulla olisi voinut olla hiukan mureampaa ja mozzarellat maistuvaisempia. Ja jos vielä leipäpöytään ilmaantuisi muhkeita sämpylöitä, olisi brunssi täydellinen!

- Pulla & Mallas

Mallaspulla maistelee: Fransmannin brunssi

Jyväskylän brunssitarjonta piristyi jälleen yhdellä uudella vaihtoehdolla, kun Fransmanni alkoi järjestää helmikuun alussa sunnuntaibrunsseja klo 12-14. Ehdimme nyt testaamaan tarjonnan ja hyödyntämään S-etukortin edun, jolla brunssin sai hintaan 19,90 €. Toukokuusta alkaen hinta on 25 €/hlö. Loistavana lisänä juomaksi sai tilata lasin kuohuviiniä hintaan yksi euro!

Brunssi sisältää alku- ja jälkiruokapöydät ja niiden välissä pöytiin tarjoillun pääruoan, jonka sai valita kolmesta leipävaihtoehdosta.

Menun mukaisesti kylmä alkuruokapöytä sisälsi kolmenlaisia leikkeleitä, juustoja, pastasalaattia, paprika- ja kurkkuviipaleita, silliä, kylmäsavulohta sekä hedelmäsalaattia. Tarjonta oli maistuvaa ja oli mukavaa, ettei kylmäsavulohi ollut monen paikan tapaan ylisuolattua. Kaipasimme pöytään enemmän salaattivaihtoehtoja tai Kahvila Muiston tapaan aineksia, joista olisi voinut koota oman salaattiannoksensa. Lämpimiin alkuruokiin kuului pekonia (hyvää, tosin osin jo mustaksi palanutta), keitettyjä kananmunia, ratatouillea sekä perunoita. Tuleva pääruoka mielessämme maistoimme näistä antimista vain pekonia. Unohtaa ei saa ihanaa, lämmintä leipää sekä Fransmannin valkosipulilevitettä. Nam! Juomana oli tarjolla vain vettä (sekä erikseen ostettua kuohuvaa). Brunssin luonteeseen kuuluu erilaiset mehut, joita toivomme jatkossa tulevan tarjolle.

Pääruokina maistelimme sekä perinteistä kinkkuleipää Croque Monsieuria että lohta sisältävää Salmon Monsieuria. Pidimme molemmista, erityisesti mehevästä kinkusta ja dijon-aiolista sekä mehukkaaksi paistetusta lohesta. Kastikkeita olisi saanut olla runsaammin, sen verran hyviä ne olivat. Annoskoko ei ollut suuren suuri, mutta juuri alkuruoat syöneenä kuitenkin riittävä.

Jälkiruokapöydän kohokohta oli tarjolla heti ensimmäisenä: valtoimenaan valuva valkosuklaaputous, johon sai dippailla tikkuun pistettyjä vaahtokarkkeja. Miksei myös viinirypäleitä tai tuoretta ananasta, joita oli tarjolla. Mallas toivoi pöytään myös mansikoita sekä putoukseen myös tummaa suklaata. 

Juustotarjottimelta löytyi sinihome-, vuohen- ja Viinitarhurin juustoja viikunahillokkeen kera. Leivonnaispuolta edustivat mokkapalat, omenapiirakka sekä kääretorttu. Pisteet mehevyydestä ja mausta, joka kertoi piirakoiden syntyneen omassa keittiössä kunnon aineksista. Karkkihiirenä ilahduin myös liitulakuista sekä fudgepaloista, joilla sai kruunata sokeriähkyn.

Kiitämme: lämmintä leipää, kylmäsavulohta, pääruokaleipien kastikkeiden makua sekä jälkiruokapöytää.

Toivomme parannusta: mehutarjontaan, alkuruokapöydän salaattivalikoimaan sekä pääruokaleipien kastikkeiden määrään.

- Pulla

Mallaspulla maistelee: Kahvila Muiston brunssi

Jyväskylän Toivolan vanhalla pihalla sijaitseva Kahvila Muisto on kuulunut kaupungin kahviloiden parhaimmistoon siitä asti, kun se vuonna 2012 avattiin. Vanhan synnytyslaitoksen rakennuksessa sijaitseva kahvila on tiiliseinineen, kynttiläkruunuineen ja takkoineen tunnelmallinen ja niin viihtyisä, että siellä voi huomaamattaan istua tunnin, jos toisenkin käsintehtyjen leivonnaisten äärellä. 

Kahvila toimii à la carte -periaatteella eli tilaukset otetaan vastaan jo pöydässä istuen ja kahvit ja kakut tuodaan pöytään. Tämä johtaa siihen, että upeaa kakkuvitriiniä täytyy käydä katsomassa erikseen, sillä pelkän menun perusteella on vaikea tehdä valintaa eri tuotteiden välillä. On kuitenkin mukava saada perusteellista palvelua jonottamisen ja läikkyvien kahvikuppien kanniskelun sijaan.

Tällä kertaa päätimme testata sunnuntaibrunssin, joka on tarjolla klo 12–15. Paikat kannattaa varata, sillä saapuessamme puoli yhden aikoihin joka pöytä oli jo täynnä. Onneksemme tulimme paikalle hivenen myöhemmin, sillä saatoimme kuvitella, kuinka pitkät jonot kahvilan eteiseen katettuun noutopöytään olisi heti puolilta päivin ollut. Runsas ihmismäärä ja ruuhka oli havaittavissa myös kahvilan työntekijöissä, joiden puolelta odottelimme reagointia vajaan kymmenen minuutin ajan. Pöydän saatuamme palvelu oli kuitenkin hyvin ystävällistä loppuvierailun ajan. 

Brunssipöydän kylmä puoli koostui erilaisista aineksista, joista saattoi koota mieleisensä salaatin. Valikoima oli kattava sisältäen erilaisia kasviksia, useanlaisia juustokuutioita, oliiveja, graavilohta, sienisalaattia sekä Maltaan kehumaa mehevää paistia. Harmillisesti tilanne oli lähes koko ajan kuvankaltainen eli moni kipoista oli tyhjinä pidemmän aikaa. Pöydässä tuli istua kuin haukka ja hyökättävä noutopöytään hakemaan täydennystä, sillä halutuimmat kulhot olivat hetkessä uudelleen tyhjiä. 

Lämpimänä ruokana oli riisiä sekä melko meheväksi saatua broileria. Kannen alla lymyilivät vielä mausteiset lihapullat sekä paahdetut porkkanat. Leipänä oli tarjolla saaristolaisleipää, jota ehdimme maistaa vain viipaleet ennen sen loppumista. Mallas ehti myös maistaa focacciaa, Pullalle sitä ei enää riittänyt. Uusi focaccia-satsi näkyi tulevan pöytään poislähtiessämme, jolloin oli suuri kiusaus kääriä paperin sisään yksi viipale. Pysyin kuitenkin tiukkana.

Pullan koostaman salaattiannoksen seurana oli kolmenlaista herkkujuustoa: sinihome-, valkohome- ja pippurijuustoa, joiden tuotenimet olisin mieluusti tiennyt. Myös jonkinlainen voileipäkeksi niiden lisäkkeeksi olisi sopinut mukaan.

Juomana tarjolla oli vain vettä sekä jälkiruoan kanssa kahvia ja teetä. Kahvittomina ja teetä juomattomina olisimme kaivanneet brunssille ehdottomasti kuuluvaa mehua tai jopa mehuvalikoimaa. Pelkän veden kanssa nautittuna ruoastakin katosi se paras terä.

Jälkiruokapöytä oli mukavan runsas: tarjolla oli mustikkaista hyydykekakkua, porkkanakakkua, banaani-suklaajäätelöä, marjoja sekä hedelmäsalaattia. Erityiskiitos kotitekoisesta hedelmäsalaatista, jossa hedelmät eivät olleet jäässä (jokainen varmasti on maistanut monien hotellien aamupalalla inhottavaa valmishedelmäsalaattia, jonka melonipallot raksuvat jäisinä suussa).

Poislähtiessämme porkkanakakun tilalle oli jo vaihdettu mokkapalat ja tiskin takana näkyi herkullisen näköinen pannukakkuvati, joka ilmeisesti oli tulossa myös pöytään. Meitä jäikin harmittamaan se, ettei kaikkea tarjolle tuotavaa ollut saatavilla samaan kertaan, vaan tuotteet vaihtuivat sen mukaa, kun aikaa kului ja pöytää ehdittiin päivittämään. 

Kiitämme: tunnelmallista miljöötä, kauniita astioita, monipuolista salaattiainesvalikoimaa, saaristolaisleipää sekä jälkiruokapöytää.

Toivomme parannusta: noutopöydän hoitoon ja ruoan esilläpitämiseen sekä leipä- sekä juomavalikoimaan.

- Mallaspulla