Ruusukaali-pekonipata

Pakko myöntää, etten muista syöneeni ruusukaaleja koskaan (huom. muista; varmasti olen niitä syönyt, mutta muistijäljet ovat pyyhkiytyneet pois). Näin ollen niitä kuuluisia ennakkoluuloja pikkuisia kaaleja kohtaan ei myöskään ollut, ellei mukaan lasketa ajatusta "näiden ilmeisesti kuuluisi maistua sitten pahalta". 

Kun herra Maltaan kotoa kulkeutui keittiöömme pussillinen ruusukaaleja, oli etsittävä jokin resepti niiden hyvään käyttöön. Löysin Kauhaa ja rakkautta -blogin arkistoista ruusukaali-pekonipadan ohjeen, jossa kaalit muhitetaan kermassa pehmeänmakuisiksi. Alun perin lisäkkeeksi tarkoitettua pataa voi hyvin syödä myös pääruuaksi, kuten teimmekin. Ohje toimii hyvin myös ilman pekonia kasvisversiona.

Ruusukaalit maistuivat juuri siltä, miltä kuvittelinkin eli kaalilta, mutta maukkaalla tavalla. Suolainen pekoni toi myös sopivasti terää kermaiseen kastikkeeseen. Ohjeen kuohukerman korvasin ruokakermalla ja lisäsin määrää hiukan, jotta koostumuksesta tuli täyteläinen.

Ruusukaali-pekonipata

Kahdelle

400 g ruusukaaleja

3 valkosipulinkynttä

1 pkt pekonia

1,5 dl ruokakermaa

suolaa ja pippuria

öljyä paistamiseen

Poista ruusukaaleista kannat ja päällimmäiset lehdet, jos ne näyttävät huonoilta. Puolita kaalit. Keitä kaaleja vedessä viitisen minuuttia ja valuta siivilässä.

Saksi pekonit pieniksi paloiksi ja hienonna valkosipuli. Kuullota pekonit ja lisää valkosipulit.  Kaada keitetyt ruusukaalit joukkoon ja jatka paistamista vielä viisi minuuttia. Lisää kerma ja hauduta, kunnes neste on haihtunut.

Mausta ja tarjoile saman tien.

- Pulla