Isänpäivän käpykakku

Käpykakku on herkullinen yhdistelmä marsipaania, kahvin makuista tuhtia voikreemiä sekä makeaa hilloa, eikä hauska ulkonäkökään ole pahitteeksi. Harmillisen vähän sitä on kuitenkin kahviloissa saatavilla, joten olen haaveillut sen teosta jo monta vuotta. Suurimman esteen on aiheuttanut pelko siitä, saako kakusta millään tavalla kävyn näköistä, sillä käsillä näprääminen ei ole minulle luontaista. Makuhan varmasti olisi joka tapauksessa hyvä, mutta epämääräinen, ruskea kakkukasa ei olisi houkutteleva näky kahvipöydässä.

Kuten jo aiemminkin, bloginpito on antanut uutta intoa tarttua niihin häränsarviin, ja isänpäivän kunniaksi päätin yrittää käpyisää torttua. Löysin avuksi ohjeita netistä ja erityisesti hyödyin Silkosta rukiiseen -blogin seikkaperäisestä ohjeesta kuvien kera. Muutamia omia muutoksia tein ohjeeseen sekä tekovaiheisiin, joten alla on ohje minun tapaani. Lievää näpertelyä kakku vaatii etenkin kävyksi muotoilun vaiheessa sekä suomujen leikkaamisessa, mutta myönnän olevani tyytyväinen lopputulokseen ulkonäön suhteen. Maku selviää sitten huomenna, kun päivänsankari pääsee korkkaamaan kakun.

Hyvää isänpäivää!

Käpykakku

Kakkupohja:

4 munaa

1,5 dl sokeria

1 dl vehnäjauhoja

1 dl perunajauhoja

2 tl leivinjauhetta

Vaahdota munat ja sokeri paksuksi, vaaleaksi vaahdoksi. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet siivilöiden joukkoon ja sekoita varovasti. 

Kaada voideltuun ja korppujauhotettuun kakkuvuokaan ja paista 175 asteessa noin 30 minuuttia, kunnes tikkuun ei enää tartu taikinaan. Anna jäähtyä hetki vuoassa, kumoa ja laita kakkuvuoka vielä kakun päälle jäähtymisen ajaksi; näin kakku pysyy mehevämpänä.

Kostutus:

0,5 dl sokeria

2 dl vettä

3 rkl rommia

Kiehauta sokeri-vesi ja keitä, kunnes sokeri on liuennut. Lisää rommi. Voit halutessasi kiehauttaa seoksen vielä rommin lisäyksen jälkeen, jolloin alkoholi haihtuu pois.

Kahvikreemi:

175 g voita

6 dl tomusokeria

2 tl vaniljasokeria

3 rkl vahvaa kahvia

Keitä vahva kahvi (1,5 kahvimittaa kuppia kohden). Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja lisää vaniljasokeri sekä tomusokeri erissä. Lisää lopuksi jäähtynyt kahvi.

Täyte:

1 prk vadelmahilloa

puolet kahvikreemistä + 200 g maustamatonta tuorejuustoa

Ota puolet kahvikreemistä toiseen kulhoon ja sekoita siihen tuorejuusto.

Kuorrute:

375 g marsipaania

3 rkl kaakaojauhetta

tomusokeria koristeeksi

Vaivaa marsipaania ja kaakaojauhetta yhteen työtasolla niin kauan, että marsipaani värjäytyy kauttaaltaan tasaisen ruskeaksi.

Leikkaa kakku kolmeen osaan. Kostuta levy ja levitä kreemiä sekä vadelmahilloa päälle. Täytä kakku näin. Kostuta myös päällyslevyä. Peitä kakku ja anna vetäytyä yön yli jääkaapissa.

Seuraavana päivänä leikkaa kakun sivuilta palat irti siten, että kakusta tulee kävynmallinen. Nosta ylimääräiset palat kakun päälle ja muotoile kakkua siten, että siihen muodostuu kupera, toiseen päähän kapeneva kävyn muoto. Levitä puolet kahvikreemistä kakun ympärille tasaisesti. 

Kauli värjätty marsipaani tomusokeroidulla alustalla parin millin paksuiseksi levyksi ja nosta kaulimen avulla kakun päälle. 

Painele marsipaani tasaisesti kiinni kakkuun, suorista vekit ja leikkaa ylimenevä osa pois kakun sivuilta.

Tee kävyn suomut saksilla siten, että viet sakset vaakasuorassa kakun pintaan ja leikkaat varovasti suomun auki. 

Koristele lopuksi tomusokerilla.

- Pulla

Mallaspulla maistelee: Le Qulkuri, Savela

Jyväskylän lounastarjonta sai syyskuun loppupuolella uuden toimijan, kun kahden kaveruksen Le Qulkuri avasi ovensa Jyväskylän Energian entisissä tiloissa Savelassa. Aiemmin katuruokaa Kävelykadulla rekasta myynyt Aki Kantelinen ja mm. Harmoonissa ja Vesilinnassa kannuksensa hankkinut Aapo Pulkkinen tekevät nyt laadukasta ja viimeisteltyä lounasruokaa arkisin ja pyörittävät sivussa myös kokkikoulua sekä tilausravintolaa.

Ulkopuolelta ravintola näyttää suorastaan surkealta eikä ovesta sisään astuminenkaan kokemusta paranna. Portaat ylös ja käytävää pitkin kulkiessa alkaa kuulua puheensorinaa ja päädymme jonon perukoille. Tuore juttu Keskisuomalaisessa on tuonut asiakasrynnäkön paikalle, ja tilanne vaikuttaa ajoittain jo hiukan kaoottiselta. Salaattipöydästä puuttuvat lautaset, sitten loppuu leipä, seuraavaksi tyhjenee kahvikone, sitten huudellaan puhtaiden haarukoiden perään, kunnes tarvetta olisi lisäjälkiruoille. Kantelinen ja salityöntekijä juoksevat ristiin rastiin ja hoitavat tilanteita kasaan, mutta lisäkäsille olisi valtava tarve. Ravintolatila on karun ruokalan näköinen, joten ruoka on täällä selvästi se, johon keskitytään.

Listalla, joka elää viikosta toiseen, löytyy aina kaksi annosta, joista toinen on kasvisruokaa. Meidän nenän edestämme menee juuri päivän viimeinen bataatti-vuohenjuustolasagne kellon ollessa 12.15 (lounasta tarjoillaan klo 11-14.30). Harmi, mutta otamme kiltisti toisen vaihtoehdon eli ruispossua perunaröstillä ja wasabimajoneesilla. Maksettuamme meidät ohjataan salaattipöytään, josta löytyy vihreää salaattia, coleslaw'ta sekä riisi-kikhernesalaattia. Lisäksi pieniin kuppeihin saa ottaa juotavan kurpitsakeiton. Leipä on loppu, mutta pääruoan aikana meille tuodaan pöytään tarjolle focacciaa, joka oli muutoin maukasta, mutta hivenen kuivahtanutta.

Pääruoka tuodaan pöytiin, ja tässä korostuu paikan erikoisuus: annokset tehdään viimeistellysti ja makuun sekä ulkonäköön kiinnitetään hyvin huomiota. Annoskokokin on reilu, ja tuhti possu täyttää mahan kunnolla. Miinusta tulee liiasta suolaisuudesta, plussaa taas lihan mureudesta, rapeasta röstistä ja majoneesin maukkaudesta.

Jälkiruokana toimii kahvi sekä pieni makea, joka tällä kertaa on minikokoinen pala sitruunavanukasta koristeltuna kuivatulla vadelmalla. Sen verran hyvää, että olisin mielelläni syönyt ainakin kolme kuppia tätä! Jälkkärin aikaan myös jono oli hävinnyt, ja tilanne muutoinkin hieman rauhoittunut, jolloin työntekijät ehtivät palvelemaan asiakkaita paremmin ja pääsemään takaisin ajan tasalle. Yhtäkkiseen asiakasmäärän lisääntymiseen ei tietysti pysty varautumaan ja kun henkilökunta halutaan pitää miniminä, kiirustilanteita syntyy väistämättä. Kunhan ravintola pyörii hetken aikaa lisää, toiminta varmasti sujuvoituu vielä paljon.

Kiitämme: uutta, mielenkiintoista ideaa; laadukasta ja viimeisteltyä ruokaa, jossa maku ja ulkonäkö ovat etusijalla; vaihtelevaa ruokalistaa ja uusia aineksia normaaliin lounastarjontaa verrattuna; kohteliasta palvelua.

Toivomme parannusta: asiakasmäärän ja ruokamenekin hallintaan; ankeaan tilaan; suolan määrän tsekkaukseen.

- Pulla ja Mallas

Kreikkalainen salaatti santorinilaisittain

Santorinilla sain maistaa aitoa kreikkalaista salaattia ja sen serkkua, Santorinin salaattia, jossa lisänä olivat kaprikset sekä fetan maustaminen kuivatulla oreganolla. Se, mikä erotti salaatin kotona vuosikausia tehdystä fetasalaatista oli se, ettei tässä käytetä varsinaista salaattia lainkaan. Lehti- ja jäävuorisalaatit voi siis vastedes jättää tästä pois ja keskittyä makeisiin tomaatteihin, kurkkuun, paprikaan ja sipuliin salaattipohjan luomisessa.

Feta nostellaan salaatin päälle isona viipaleena, ei pieninä paloina ja seuraksi ripotellaan hyviä oliiveja, mieluiten Kalamatan oliiveja sekä kapriksia. Koko komeus kruunataan hyvälaatuisella oliiviöljyllä, jota ei säästellä sekä tilkalla balsamiviinietikkaa. Kulhon pohjalle keräytyvä neste imeytetään lopuksi patongin palaan ja huuhdotaan alas Mythoksella. Jamas!

Kreikkalainen salaatti santorinilaisittain

kirsikkatomaatteja tai hyviä tavallisia tomaatteja

kurkkua

vihreää paprikaa

punasipulia

kalamata-oliiveja

kapriksia

fetaa

kuivattua oreganoa

mustapippuria

oliiviöljyä ja balsamiviinietikkaa

- Pulla

Happy Halloween: Pumpkin Pie Brownie eli kurpitsa-brownie

Halloweenin vietto on meillä hyvin vähäistä, ellei täysin olematonta. En ole oikein päässyt ideaan mukaan ja vielä vähemmän minua innostaisi ostaa kaupoista Halloween-krääsää, jota kuun vaihteessa tulvii joka paikassa. Sen sijaan teemaan liittyvät herkut innostavat, etenkin periamerikkalainen kurpitsapiirakka, jota pitää kerran vuodessa saada. 

Sitä meinasin teillekin tarjota, mutta sitten silmiini osui Kiusauksessa-blogin ohje kurpitsapiirakan ja suklaisen brownien yhdistelmästä, joka blogin mukaan on kuuminta hottia nyt Amerikassa. Kurpitsapiirakan jujunahan ovat jouluiset mausteet, kuten kaneli, inkivääri ja neilikka, ja kun ne yhdistää tuhtiin suklaataikinaan, yhdistelmä on aikamoisen hyvä. Näitä siis leivottiin tänä Pyhäinpäivänä, ja tulos oli aivan mahtava! Pitkästä aikaa tuli tehtyä sellaista herkkua, että kuola valuu vieläkin pelkästä ajatuksesta kielen päällä. Lupaathan, että kokeilet!

Koska leivonnaiset olivat menossa tuliaisina Halloween-naamiaisiin, koristelin ne verisillä sormilla. Vuosia sitten sain maistaa näitä sormenpäitä ystäväni luona ja nyt uskaltauduin räpeltämään niitä myös itse Omar-karkkeja muovaillen. Helppoa ja riittävän yksinkertaista askartelua myös minulle. Sen sijaan alla olevasta kurpitsalyhdystä kaikki kunnia menee Maltaalle. Happy Halloween!

Pumpkin Pie Brownie

Brownietaikina:

115 g voita

150 g suklaata

2 dl sokeria

½ dl fariinisokeria

3 kananmunaa

2 dl vehnäjauhoja

1 rkl kaakaojauhetta 

½ tl suolaa 

Kurpitsatäyte:

100 g maustamatonta tuorejuustoa

3 dl kurpitsasosetta

2 kananmunaa

¾ dl fariinisokeria

½ dl sokeria

1 tl kanelia

1 tl inkivääriä 

ripaus muskottipähkinää 

ripaus suolaa 

Aloita kurpitsasoseen valmistuksesta. Halkaise kurpitsa ja koverra sisältä pois siemenet ja höttöinen rihmasto. Pilko paloiksi ja kuori lohkot. Keitä lohkoja vartin verran tai kunnes ne tuntuvat haarukalla pistettäessä pehmeiltä. 

Kaada vesi pois ja soseuta sauvasekoittimella. Anna soseen jäähtyä. Ota soseesta erilleen kolme desiä ja käytä loppu vaikkapa sosekeittoon. 

Tee brownie-taikina. Sulata voi ja paloiteltu suklaa mikrossa ja anna hiukan jäähtyä. Lisää joukkoon sokerit ja sekoita. Vatkaa joukkoon kananmunat yksitellen. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää siivilöiden suklaa-voiseokseen. 

Tee seuraavaksi kurpitsatäyte. Sekoita tuorejuuston joukkoon kurpitsasose ja muut aineet. Laita suorakaiteen muotoisen uunivuoan (n. 25 x 35 cm) pohjalle leivinpaperi ja kaada päälle brownietaikina. Lusikoi päälle kurpitsatäyte ja tasoita pinta. Nostele brownietaikinaa hiukan kurpitsatäytteen päälle lusikalla, jotta täytteet sekoittuvat kauniisti.

Paista 175 asteessa noin 30 minuuttia. Tarkkaile paistoa ja ota tarvittaessa aiemmin pois; paistos saa jäädä mehevän kosteaksi sisältä. 

Anna jäähtyä ja leikkaa sitten neliöiksi. 

Veriset sormet 

1 pss Omar-karamelleja 

mantelilastuja 

punaista elintarvikeväriä 

Kuori karamellit kääreistään ja laita muutama karkki kerrallaan kulhoon. Mikrota kymmenen sekunnin ajan, jotta massa pehmenee, mutta ei tule vielä tulikuumaksi.

Pyöritä massasta käsissäsi sormen muotoinen pötkö. Paina lusikalla toiseen päähän kynnen kolo ja laita yksi mantelilastu siihen. Painele veitsellä tai cocktail-tikulla sormeen juovia ja "revi" toista päätä hiukan, jotta sormi näyttää katkaistulta.

Kasta lopuksi katkaistu pää punaiseen elintarvikeväriin. Hrr! 

- Pulla

Paahdettu paprikatahna ja paahdettu valkosipulitahna pitaleipien kera

Lähi-itäteemaisen illallisen alkuun katoimme itseleivottua pitaleipää sekä kahta kasvistahnaa. Tahnat kannattaa valmistaa edellisiltana, jolloin maut paranevat yön aikana. Pitaleipien reseptinä käytin vanhaa tuttua ohjetta, joka löytyy muun muassa salmiakkinyhtöpossujutun yhteydestä. Leivät kannattaa leipoa hetki ennen tarjoilua, jotta ne pysyvät pehmeinä ja lämpiminä. 

Tahnat (tai kastikkeet, miten vain) valmistin paahdetuista kasviksista: toisen punaisista paprikoista ja toisen valkosipulista. Paprikaisessa versiossa kasvikset laitettiin vartiksi grillivastusten alle mustumaan, jonka jälkeen ne siirrettiin toiseksi vartiksi muovipussiin hikoilemaan. Tämän jälkeen niistä saa kätevästi vedettyä kuoren irti. Loppu olikin pelkkää sauvasekoittimella surruutusta muiden ainesten kanssa.

Valkosipulitahnaa varten tarvitaan yksi kokonainen valkosipuli, joka paahdetaan folioon käärittynä pehmeäksi uunissa vajaan tunnin ajan. Tämän jälkeen kynnet lähtevät irti kuorista kevyesti puristamalla, ja ne sekoitetaan paksun turkkilaisen jugurtin kanssa tahnaksi.

Keskellä pöytää olevat pienet kauniit kupit ovat Rita Vargasin tekemiä uniikkeja taideteoksia, jotka saimme kesällä Campamiitissä Campasimpukan luona. Soveltuivat tähän tarkoitukseen täydellisesti! Kiitos Rita :)

Paahdettu paprikatahna

4 punaista paprikaa

1 dl lehtipersiljaa

2 valkosipulinkynttä

0,5 dl hyvää oliiviöljyä

0,5 dl punaviinietikkaa

0,5 rkl ruokosokeria

1 tl merisuolahiutaleita

0,5 tl juustokuminaa

0,5 tl savupaprikajauhetta

Huuhdo paprikat, halkaise ja poista siemenet ja kannat. Laita paprikat kuori ylöspäin pellille ja paista niitä uunissa grillivastuksen alla vartin verran tai kunnes pinta mustuu kunnolla. Siirrä paprikat muovipussiin ja sulje pussi hyvin. Anna paprikoiden jäähtyä pussissa vartin verran ja poista sen jälkeen kuori veitsen ja sormien avulla.

Laita paprikat ja muut ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. Tarkista maku.

Paahdettu valkosipulitahna

1 kokonainen valkosipuli

2 rkl oliiviöljyä

2 dl turkkilaista jugurttia

1 tl dijoninsinappia

ripaus suolaa, sokeria ja mustapippuria

Halkaise valkosipuli siten, että kynnet menevät puolivälistä halki. Lorauta päälle hiukan öljyä ja kääri valkosipuli folioon. Paista 200-asteisessa uunissa 45 minuuttia. Anna jäähtyä ja purista sitten kynnet ulos kuoristaan. 

Sekoita muiden ainesten kanssa. Anna maustua viileässä. Tarjoa lämpimien pitaleipien kera.

- Pulla

Lähi-idän mezeillallinen: aprikoosi-pistaasitäytteiset munakoisorullat, mausteiset jauhelihakebakot ja tabbouleh-salaatti

Vietimme ystäväpariskunnan kanssa mezeillallista Lähi-idän herkkujen mausteisessa maailmassa, mihin sain innostuksen Maku-lehden 5/2015-numerossa olleesta teemajutusta. Helppoja, mutta uudenlaisia reseptejä, joita teki heti mieli päästä testaamaan. 

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan ruokakulttuuri on meille ollut kovin vierasta, ellei mukaan lasketa paria käyntiä Helsingin Sandro-ravintoloissa. Ehkä syynä ovat olleet eksoottiset mausteet, joita ei ole kotoa löytynyt eikä niitä ole viitsinyt yhtä ruokaa varten lähteä ostamaan. Papujen inhoajana hummustyyppiset tahnat eivät myöskään ole innostaneet, eikä couscouskaan ole ollut suosikkejani. 

Nyt päätimme kuitenkin Maltaan kanssa rohkaista itsemme ja sukeltaa uusiin keittiöihin. Lisäpontimena oli kasvissyöjäystäväni, joka löytäisi kasvispitoisesta ruokapöydästä useamman sorttista syötävää. Alkuun tarkoitukseni oli tehdä puhtaasti kasvisruokaa, mutta Maltaalle ajatus oli sen verran kauhistuttava, että hän päätti pyöräyttää toiseksi pääruoaksi mausteiset jauhelihakebakot. Se oli hyvä veto, sillä ne olivat pöydän parhaimmistoa.

Mezeillallisemme sisälsi seuraavaa:

Paahdettu paprikatahna

Paahdettu valkosipulitahna

Pitaleipää

Aprikoosi-pistaasitäytteiset munakoisorullat

Mausteiset jauhelihakebakot

Tabbouleh-salaatti

Aloitetaan suoraan pääruoista eli munakoisorullista, kebakoista ja tabboulehista; kirjoittelen teille alkuherkuista toisena päivänä. Olen aiemminkin kehunut täällä munakoisoa, josta pidän nykyisin hyvin paljon. Iskinkin silmäni lehden sivuilla heti näihin rulliin, joiden luvattiin sulavan suuhun. Sitä ne tekivätkin! Pitkä haudutus matalassa lämmössä, ja mausteisen makea täyte kuivatuista aprikooseista ja pistaasipähkinöistä korianterin ja muiden jännittävien mausteiden kanssa muodostivat mahtavan yhdistelmän, joka tuntui vain paranevan säilytyksessä. Nämä siis kannattaa valmistaa tarjoilua edeltävänä päivänä, jos suinkin vain ehtii. 

Ulkonäöltään rullat jäivät aika valjuiksi, joten muokkasin ohjetta hitusen: ota lopuksi folio pois vuoan päältä ja nosta lämpötilaa hetkeksi, jotta pinta ruskistuisi vähän. Pienet valkoiset köntit rullien päällä valokuvassa ovat jämä-Koskenlaskijaa, jonka halusin saada pois kaapista kuljeksimasta. Ne eivät täysin sulaneet, mutta eipä se mitään haitannut. Mukavaa juustoista makua ne silti toivat. Halutessasi voit ripotella juustoraastetta rullien päälle ennen loppugratinointia.

Jauhelihakebakot olivat kivan mausteinen yllätys, sillä kaneli, neilikka ja korianteri toivat niihin huikeasti lisää makua normikebakoihin verrattuna. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin lampaan jauhelihaa, mutta me nappasimme kaupasta mukaan tavallista naudanlihaa. Lisäsimme taikinamassaan myös yhden kananmunan, varmuuden vuoksi. Puisia tikkuja emme muistaneet ostaa, joten muotoilimme ne käsin pitkulaisiksi ja grillasimme uunin grillivastusten alla ylä- ja alapuoli kerrallaan. Harmillisesti valokuva pelkistä rullista jäi ottamatta, mutta yleiskuvasta (ja sielunsa silmin) voinee nähdä, miltä jauhelihapötkylät näyttivät.

Salaatiksi teimme tabboulehia, joka oli ensimmäinen kerta, kun käytin bulgursuurimoita. Helppokäyttöinen tuote, siitä pisteet; pelkkä turvotus kattilassa riitti. Salaatti sai vierailta paljon kehuja, mutta itselleni sen maut eivät täysin uponneet. En ole ennenkään pitänyt couscousista liiemmin, eikä itsetehdystä versiostakaan suosikkiani tullut. Mutta tähän ruokakulttuuriin tällainen salaatti kuuluu olennaisena osana, joten tämäkin kulho tuli syötyä viimeistä suurimoa myöten.

Herkullista mezeiltaa! :)

Aprikoosi-pistaasitäytteiset munakoisorullat

3 kpl (1 kg) munakoisoa

0,5 dl oliiviöljyä

1,5 tl suolaa

Täyte:

200 g kuivattuja, pehmeitä aprikooseja

1,5 dl kuorittuja, suolaamattomia pistaasipähkinöitä

1 ruukku tuoretta korianteria

1 sitruunan kuori ja mehu

2 rkl oliiviöljyä

1 tl kanelia

0,5 tl suolaa

0,5 tl kardemummaa

0,5 tl korianteria

rouhittua mustapippuria

Päälle:

0,5 dl oliiviöljyä

2 rkl sitruunamehua

Leikkaa huuhdotut munakoisot pituussuunnassa ohuiksi viipaleiksi ja laita kahdelle pellille leivinpaperin päälle. Voitele ne kevyesti öljyllä ja rouhi päälle suolaa. Paahda 225-asteisessa uunissa vartin verran, kunnes ne pehmenevät ja ruskistuvat kevyesti.

Pilko aprikoosit ja rouhi pistaasit. Soseuta ne sauvasekoittimella ja lisää loput aineet. Jatka soseuttamista sauvasekoittimella, kunnes aineksista muodostuu tahnamaista. Jos omistat monitoimikoneen, voit tehdä täytteen nopeammin sitä käyttäen.

Laita jokaiselle munakoisoviipaleelle pieni määrä täytettä ja pyöritä rullaksi. Nosta rullat öljyttyyn uunivuokaan vieri viereen. Lorauta päälle hiukan öljyä ja sitruunamehua, jos muistat (minä en muistanut, mutta hyvää tuli silti).

Paista folion alla 150 asteessa keskitasolla noin 45 minuuttia. Ota folio pois ja paista vielä vartin verran, jotta pinta saisi hiukan väriä.

Mausteiset jauhelihakebakot

400 g naudanjauhelihaa

1 sipuli

2 valkosipulinkynttä

1 dl lehtipersiljaa (unohtui meiltä, ei haitannut)

1 kananmuna (ei ollut alkuperäisessä ohjeessa)

1 tl suolaa (alkuperäisessä ohjeessa 1,5 tl)

0,5 tl mustapippuria

0,5 tl kanelia

0,5 tl korianteria

0,25 tl neilikkaa

0,25 tl cayennepippuria

Silppua sipuli ja kypsennä sitä minuutin verran mikrossa täydellä teholla. Näin se pehmenee sopivasti. Yhdistä kaikki ainekset keskenään.

Muotoile massasta pitkulaisia kebakoita ja laita ne kevyesti öljytyn folion päälle pellille. Kypsennä grillivastuksen alla noin viisi minuuttia, käännä ja paista toiset viisi minuuttia.Tarkkaile kypsymistä: lihan tulee kypsyä, mutta ei muuttua kuivaksi.

Tarjoa tabboulehin kanssa.

Tabbouleh-salaatti

2 dl bulguria

2 dl vettä

1 ruukku lehtipersiljaa

1 ruukku minttua

1 sitruunan mehu ja kuori

4 tomaattia

1 sipuli marinoituna (ks. ohje täältä)

0,5 dl oliiviöljyä

0,5 tl suolaa

rouhittua mustapippuria

Aloita sipulin marinoimisella erillisellä ohjeella.

Kiehauta vesi ja lisää bulgursuurimot kattilaan. Nosta kattila lieden sivuun ja anna suurimoiden turvota kattilassa kannen alla 15 minuuttia. Sekoittele suurimot sen jälkeen irtonaisiksi haarukalla.

Pilko lehtipersilja ja minttu, raasta sitruunasta kuori ja purista mehu. Lisää ne suurimoiden joukkoon. Poista tomaateista kanta ja siemenet ja pilko ne. Lisää tomaatit ja marinoitu sipuli joukkoon. Mausta oliiviöljyllä, suolalla ja pippurilla. Anna makujen tasaantua viileässä ainakin puoli tuntia.

- Pulla

Espanjalainen broilerkeitto

Kreikan matkalla tulimme syöneeksi sen verran reippaasti, että seuraavien päivien ruokasuunnitelmamme koostui lähinnä keitoista. Ajattelimme kuitenkin pysyä eteläisessä Euroopassa teemojen suhteen ja pohdimme, miltähän espanjalainen broilerkeitto voisi vaikuttaa. Joitain reseptejä olimme testailleet aikoinaan (esim. Andalucian kanakeittoa, joka myös jostain vanhasta lehtileikkeestä löytyi Espanjalaisen kanakeiton nimellä), joten niiden pohjalle oli helppo rakentaa oma pieni kokeilu. 

Keiton pohjan muodostaa tomaattimurska, ja pääraaka-aineena on nimensä mukaisesti broileri. Lisää tukevuutta tulee pastasta, josta kannattaa valita pienikokoinen laji; näin syöminen on mukavampaa. Pilkoimme joukkoon sipulia, paprikaa ja herkkusieniä ja heitimme sekaan myös mustia papuja sekä maissia säilykepuolelta. Pieni lihalisäys vielä kinkulla ja meetvurstilla sekä mausteita runsaalla kädellä, ja keitto oli valmis!

Herkkusienistä ei lopulta aivan hirmuisesti irronnut makua, joten niiden poisjättämistä tai korvaamista esimerkiksi oliiveilla voi harkita. Lisäksi käyttämämme suikaloidut kinkku- ja meetvurstiviipaleet jäivät hieman valjuiksi, joten kannattaa ehkä kokeilla hieman paksumpia palasia. Jos haluat keitosta enemmän keittomaista (=juoksevaa), voit jättää makaronit pois tai ainakin vähentää niiden määrää. Oma versiomme vaikutti paksuudessaan hieman enemmän muhennukselta kuin keitolta, mutta toimivaa sekin oli.

Espanjalainen broilerkeitto

500 g maustamattomia broilerisuikaleita

0,5 tl suolaa

1 tl savupaprikajauhetta

1 sipuli

4 valkosipulinkynttä

1 punainen paprika

1 vihreä paprika

2 prk (à 400 g) tomaattimurskaa

2 kanaliemikuutiota

200 g herkkusieniä

1 tlk (340 g/280 g) maissia

1 prk (380 g/230 g) mustapapuja

100 g meetvurstia

100 g kinkkuviipaleita

2 dl pienikuvioista pastaa

1 l vettä

ripaus cayennepippuria

Pilko sipuli, valkosipuli, paprika ja herkkusienet sopivan kokoisiksi paloiksi. Laita broilersuikaleet paistumaan rasvaan ja mausta suolalla ja savupaprikalla. Lisää sipuli ja valkosipuli ja paista hetki. Tämän jälkeen mukaan paprika. Hetken pyöräytyksen jälkeen laita mukaan tomaattimurskat ja vettä sopivasti. 

Lisää viipaloidut herkkusienet, maissi, pavut sekä kinkku, meetvurstit ja pasta. Keitä noin 10 minuuttia niin, että pasta kypsyy. Mausta cayennepippurilla ja sitruunamehulla. 

Tarvittaessa lisää vettä, sillä makaronit imevät sitä aikalailla.

- Mallas