Savonlinna, jos mikä, on kesäkaupunki. Talvella käytännössä kuollut, mutta kesällä fiilis on kuin olisi ulkomailla, etenkin Oopperajuhlien aikaan, jolloin kävimme katsomassa vierailuproduktio La bohèmen.
Ennen oopperanäytöstä kävimme perinnepaikassamme, Sokos Hotel Seurahuoneen Muikkuterassilla, joka sijaitsee ylimmässä kerroksessa sataman juurella. Vain kesäisin auki olevalta terassilta avautuu hulppeat näkymät yli kaupungin, mikä tuokin sinne asiakkaita ruuhkaksi asti sesonkiaikaan.
Nyt elokuussa väkimäärä oli jo selvästi hiljentynyt, ja pöydänkin sai valita itse joko avoterassin tai hiukan suojaisamman sisäpuolen väliltä. Joskus sitä on loppukesällä hytisty terassilla huopiinkin kääriytyneenä, mutta muikkuja ei voi ohittaa, oli sää mikä tahansa.
Muikkuterassin The Juttu ovat lankkumuikut: puulankulla tarjoillut, ruisjauhoissa leivitetyt ja runsaassa voissa paistetut lähiveden muikut, jotka tarjoillaan täytetyn uuniperunan ja salaatin kanssa. Tähän asti en ole vilkaissutkaan ruokalistan muita vaihtoehtoja, mutta nyt yllätin itseni valitsemalla savumuikkusalaatin. Riski veto, tiedän, sillä salaatit ovat petollisia kavereita ravintoloissa. Joskus täydellisiä, ruokaisia, monipuolisia herkkuannoksia, joskus taas puoliraakoja tomaatteja ja jäävuorisalaattia sisältäviä onnettomuuksia.
Tällä kertaa onnisti todella hyvin: kaunis lautasellinen maukasta, yksinkertaista salaattia, jossa oli juuri sopivasti erilaisia elementtejä. Marinoitujen savumuikkujen rinnalta löytyi kermaviilikastikkeella maustettua salaattia, minitomaatteja, suolakurkkua, ruissipsejä, pehmeiksi keitettyjä kananmunia ja marinoitua sipulia. Iso annos, joka vei kunnon nälänkin.
Mallas piti perinteistä kiinni ja herkutteli lankullisen. Tuttu, hyvä annos, mutta hiukan sapiskaa pitää antaa, sillä männävuosina, niinä kuuluisina hyvinä vuosina, muikkuja oli paljon suurempi keko tarjolla ja lisänä oli pieni peruna ja hiukan salaattia. Viime vuosina ja nyt varsinkin kalaa löytyi paljon vähemmän ja tilalla oli jättimäinen potaatti. Loogisesti pääraaka-aineen määrän vähentyessä myös hinta nousee vuosi vuodelta...
Jälkiruoaksi jaoimme mustikkarättänäannoksen, joka kalpeni melkoisesti edellisviikolla itsetehdylle kukolle. Vaisu annos, josta sekä mustikan että rukiin makua sai hakea. Lörtsyt torilla pelastivat kuitenkin tilanteen.
Muikkuterassin aukioloajat kannattaa tarkistaa paikan nettisivuilta, sillä säätila vaikuttaa siihen paljon. Elokuun ajan herkkuja taitaal olla vielä hyvin saatavilla.
- Pulla
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti