Jyväskylän paras hampurilainen -testi on alkanut! Testipaikka 1: Stefan's Steakhouse

Sattuipa tuossa männäpäivänä naamakirjassa silmiin erään kansallisen majoitusfirman mainos, jossa oltiin kyselty Jyväskylän parhaan hampurilaisen perään. Tulokset olivat valmiina ja menivät jokseenkin näin: 

1. Revolution
2. Classic American Diner
3. Grilli 21

Ai, että nuo menivät tunteisiin! Jokaisessa paikassa olemme käyneet ja olemme hieman eri mieltä tutkimuksen tuloksista. Vaikka jokaiselle ihmiselle sallittakoon oma mielipiteensä, kaupungille ei liene aivan parasta mahdollista julkisuutta, jos satunnainen matkailijaturisti valitsee hampurilaisensa kyseisen tutkimuksen perusteella.

Täten Mallaspulla päätti toteuttaa oman hampurilaisvertailunsa Jyväskylässä. Aiomme käydä syömässä hampurilaisateriat jokaisessa varteenotettavassa paikassa Jyväskylän keskustan tietämillä. Sen verran toki harjoitamme karsintaa, että jätämme suosiolla McDonald’sin, Hesburgerin, Burger Kingin ja Scan Burgerin väliin, koska niiden tuotteet eivät isommin arvosteluja kaipaa (lisäksi yksi noista edellä mainituista aiheutti viime käynnillä ruokamyrkytyksen, joten puolueettomuutemme saattaisi kärsiä sitä arvioidessa). Ja vaikka Grilli 21:llä on useita toimipisteitä kaupungissa, testaamme vain yhden niistä, koska luotamme, että lopuissa on täysin identtistä tavaraa tarjolla.

Kuten kunnon testiin kuuluu, tässäkin on tarkat, tai ainakin kohtuullisen tarkat, säännöt.

Testissä syödään se niin sanottu paikan perinteinen hampurilainen ilman lisämaksullisia lisukkeita, ranskalaisten kanssa. Tällä karsitaan kaikki kana-, vege-, hevos- ym. erikoisburgerit pois vaihtoehdoista. Jos paikka ei osaa tehdä perusburgeria kunnolla, on vaikea uskoa, että pihviä vaihtamalla tai kastiketta lisäämällä jotain maagisempaa saataisiin aikaan.

Tässä viisi arvostelukriteeriämme:

• Pihvin laatu: kokonautaa vai onko mukana possuakin? Paistetaanko mediumiksi vai onko edes mahdollista valita? Ja se tärkein: maku. (35 %) 
• Täytteet: hampurilaisen anatomia eli mitä täytteitä hampurilaisen välistä löytyy, kuinka hyvin ne on valmistettu ja miten hyvin se sointuvat yhteen muun annoksen kanssa. (20 %) 
• Sämpylä: käytetäänkö itsetehtyä briossia vai niin sanottua kaupan sämpylää? Onko pinnat paistettu molemmista puolikkaista? (20 %) 
• Ranskalaiset: aivan liian monta kertaa olemme saaneet elämäänsä kyllästyneitä, mielikuvituksettomasti pelkällä suolalla maustettuja ranskalaisia hampurilaisateriamme kanssa. Tämä on yksi elementti, johon hampurilaisateriaa tarjoavan paikan pitäisi panostaa. (20 %) 
• Hinta: annoksen kokonaishinta on myös yksi kriteereistä. (5 %) 

Kukin osio arvostellaan kouluarvosana-asteikolla (4-10), mutta painottaen viittä yllämainittua eri tavoin. Pihvin laatu ja maku ovat meille tärkeimmät, joten niitä luonnollisesti tarkastellaan tarkimmalla makunystyrällä ja pisteitäkin ropisee 35 prosentin painolla. Vähiten kiinnitämme huomiota hintaan. Lopullinen arvosana pyöristetään tästä painotetusta keskiarvosta.

Jottei homma menisi ihan Super Size We:ksi, testiä ei suoriteta kovin lyhyessä ajassa, vaan tulevien kuukausien kuluessa. Testipaikkoja kuitenkin löytyy kaupungista kohtuullinen määrä.

• Amarillo 
• Classic American Diner 
• Colonial 
• Figaro Winebistro 
• Grilli 21 
• Huviretki 
• Gastropub Jalo 
• Le Qulkuri, Lutakko 
• Pancho Villa 
• Passion Food & Bar 
• Revolution 
• Sohwi 
• Stefan’s Steakhouse 
• Street Food Bar Taikuri 

Mikäli huomaat, että jokin testipaikka on jäänyt listaltamme uupumaan, vinkkaathan siitä meille!

Stefan’s Steakhouse

Kaikkien hampurilaistestien pitää alkaa jostain, ja Stefan’s Steakhouse sai kunnian tällä kertaa. 

Paikasta löytyy ehkäpä se Jyväskylän kallein ja korkealaatuisinta lihaa käyttävä hampurilainen, joten ihan kesyimmästä päästä ei testiryhmämme alku ollut. 

L. A. Burger koostuu tukevasta 200 gramman Black Anguksen sisäfilejauhelihasta, kahdesta cheddar-viipaleesta, marinoidusta punasipulista, rucolasta, pikkelöidystä kurkusta, tomaatista sekä reippaasta satsista aiolia. Hampurilainen tarjoiltiin parmesan-maustettujen ranskalaisten kanssa. 

Kuten kuvista näkyy, hampurilainen oli varsin reippaan kokoinen torni, joten sitä ei ollut toivoakaan syödä käsin. Menimme siis haarukan ja pihviveitsen voimin, mikä ehkä myös sopi ravintolan henkeen. 

Sivuhuomautuksena on todettava, että pihviravintolassa ainoa oikea ruokavalintahan on tietysti pihvi lisukkeineen, mutta testiryhmän oli pidettävä pää kylmänä ja tavoite kirkkaana. 

Kaikkiaan hintaa komeudelle tuli varsin suolaiset 23 euroa, mutta vaikka lompakko tyhjeneekin, niin kyllä nälkäkin lähtee. 

Naudanlihapihvin sai valita joko mediumina tai kypsänä, joten luonnollisesti valitsimme mediumin. Suolan ja pippuroinnin jälkeen pihvistä paistettiin ensin parilalla pinnat umpeen, laitettiin sen jälkeen uuniin kohtuullisen matalaan lämpöön kypsymään ja käännön ja säädyllisen ajan päästä otettiin vielä hieman uudelleen väriä pintaan parilalta. Vaikka lopputulos olikin erittäin mehevä ja maukas, niin väistämättä tässä kuitenkin tulee mieleen, onko jo superlaadukkaiden raaka-aineiden väärinkäyttöä, että naudan sisäfileestä tehdään hampurilaisjauhelihaa? Täydellisen hyvältä se totta kai maistui, siitä ei voi pihviä moittia. 

Läpileikkauksesta näkee, kuinka upean punaiseksi pihvi osattiin jättää!

Kuten asiaan kuuluu, sämpylän molemmat puoliskot olivat saaneet rapeuttavan paistopinnan, mutta muuten sämpylä näytti vaalean valjulta ja oli koostumukseltaan hieman pullamainen. Vaikka tämä ei isosti haitannut makunautintoa, kunnon reipas briossi olisi toiminut paremmin. Kysyttyämme tarjoilijalta saimme tiedoksi, että sämpylät toimitetaan Stefan'sille Jyväs-Pakarilta yksinoikeudella eikä täysin samaa sämpylää ole muualla tarjolla.

Tulokset 

• Pihvin laatu ja maku: 10-
• Täytteet: 9
• Sämpylä: 8+
• Ranskalaiset: 8,5 
• Hinta: 7 

Kokonaisarvosana: 9

Onnistuneena koimme erityisesti todella laadukkaan pihvin, joka oli erinomaisesti valmistettu. Hampurilaisen maku ja koko tyydyttivät testiryhmää myös erittäin hyvin eikä kokonaisuudessa ollut monikaan asia vinksallaan.

Hieman miinusta tuli höttöisestä ja valjusta sämpylästä ja aterian varsin kovasta hinnasta. Myöskään ranskalaiset, vaikka niihin oli hieman panostettu parmesaanin ja persiljan maustamina, eivät päässeet yllättämään. Joku voisi myös narista, että hampurilainen ilman ketsuppia ei ole mitään. Meille ketsupin puute ei ollut iso asia, mutta sen voisi tuoda tarjolle pienessä erillisessä kipossa, josta kukin voi sitä halutessaan lisätä – joko burgerin väliin tai ranskalaisten päälle.

Pysy mukana; testisarjamme on vasta päässyt käyntiin!

- Mallas