Mallaspulla matkailee: San Francisco

Tänä vuonna jo pieneksi perinteeksi muodostunut kevätkaukoretkemme suuntautui Yhdysvaltojen Vaasaan eli San Franciscoon. Olimme sinänsä erityisessä tilanteessa, sillä satuimme Finnairin ensimmäiselle suoralle lennolle Friscoon ja tämän myötä ennen lentoa oli tarjolla puheita, polaroid-kuvausta, kuppikakkuja, mehua, Kim Heroldin musisointia ja pienimmille matkustajille vielä muumipehmolelut (Pullakin olisi halunnut oman).

San Francisco kiinnosti meitä useistakin syistä. Maailmankuuluissa nähtävyyksissä riittää kierrettävää useammalle päivälle, testattavia ruokapaikkoja löytyy yli vatsan tilavuuden ja siirtyminen muualle USA:n länsirannikolle tapahtuu varsin vaivattomasti. Lisäksi aikaisempien kokemusten perusteella Kalifornia on mukavaa seutua jo pelkkään käyskentelyyn ja jotain paikan leppoisuudesta kertoo heti ensimmäisenä iltana pikku happihyppelymme aikaan kaupungilla vastaan tullut lemmikkiminipossu! Miinuksena pitää mainita hintataso, joka nykyisen, hieman halvemman euron aikoina kurittaa keskivertosuomalaisen palkansaajan lompakkoa aika kovalla kädellä. 

Matkasuunnitelmamme oli seuraava: ensin kuusi päivää San Franciscossa, sitten kolme päivää Santa Monicassa, Los Angelesin seuduilla ja lopulta vielä pari yötä Piilaaksossa. 

Majoituimme San Franciscossa mukavan rauhalliselle seudulle Japantowniin Hotel Queen Anneen. Paikka oli bisneskeskustasta parin kilometrin päässä, mutta hinta-laatusuhteeltaan meille oikein sopiva, joskin sisustukseltaan hieman pompöösi. Bonusta tuli arkipäivien ilmaisista kaupunkikuljetuksista (lähes minne päin keskustaa tahansa), iltapäivän paksuista pikkuleivistä ja sherrystä sekä huoneenhintoihin sisältyvästä aamiaisesta, mikä ei yhdysvaltalaisissa hotelleissa ole itsestäänselvyys. Aamiaista kuvattiin sanalla "deluxe", mutta todellisuus oli kuivahtaneita paahtoleipiä, marmeladia ja nutellaa, valmisjauheesta tehtyjä muffinsseja sekä muroja maidolla. Nälän silläkin sai taltutettua, vaikkakaan ei kovin suurella laadulla.

Vaikka matkaa ydinkeskustaan olikin se pari kilometriä, ainakin meistä oli mukavampi asustella syrjempänä pilvenpiirtäjistä ja lähempänä ihmiselämää. Tässäkin suhteessa Queen Anne oli erinomainen valinta, sillä ravintoloiden ja kauppojen reunustama Polk Street sijaitsi vain parin korttelin päässä. Suosittelupeukku siis tälle hotellille! 

Laissa pitäisi olla pykälä, joka pakottaa kaikki San Franciscon turistikartat topografisiksi, sillä missään muussa kaupungin keskustassa ei ole tullut vastaan yhtä suuria korkeusvaihteluita. Pelkästään kuvia katsomalla on vaikea saada selkeää kuvaa, minkälaisia mäet oikein ovat, mutta kannattaa uskoa: ne ovat jyrkkiä.

Ellei tarkoituksesi ole nimenomaan käydä katsomassa esimerkiksi elokuvistakin kuuluisaa Lombard Streetin autoserpentiiniä (jossa on kahdeksan tiukkaa neulansilmämutkaa ja joka kerää jonoksi asti innokkaita mäkiautoilijoita), jalkaisin liikkujan kannattaa suunnitella reittinsä niin, että välttää kaikkein pahimmat nousut ja laskut ja pyrkiä kävelemään kaupunkia koristavien kukkuloiden välejä myöten.

Jos tavallisia katuja tallatessa jalkaparkasi eivät vielä ole muussautuneet, suosittelemme kipuamista Twin Peaks -kukkuloiden päälle, mistä avautuu hieno näköala koko kaupungin yli aina merenlahdelle ja Golden Gate -sillalle asti.

Mitä tehdä San Franciscossa?

Kuuluisin nähtävyys on varmaan Golden Gaten silta, jonka viereltä todennäköisesti jokainen turisti nappaa kuvan. Jos intoa riittää, sillan voi käydä kävelemässä päästä päähän, jolloin matkaa kertyy hieman päälle 2,7 kilometriä suuntaansa. Monet hoitavat asian pyöräillen, joka on myös erinomainen tapa liikkua kaupungissa ja erityisesti pitkällä rantaraitilla.

Alamo Square ja sen ympäristö tarjoaa perisanfranciscolaista arkkitehtuuria, jota voi ihailla useamman kadunpätkän verran. Viktoriaanishenkiset, eri värisiksi maalatut talot ovat tuttuja postikorteista ja kestävät ihailua useammankin kerran.

Fisherman’s Wharfin alue merenrannassa on vahvasti turistihenkinen – matkamuistoliikkeitä ja ravintoloita löytyy toisensa vierestä – mutta näkemisen arvoinen. Mikäli et halua ostaa mitään, älä osta, vaan suuntaa vaikka Pier 39:lle katsomaan laitureilla köllötteleviä merileijonia. Siellä sitä on useampikin paikallinen Pullervo livenä mölisemässä.

Ja kun kerta turistipuolelle päästiin, niin kyllä yksi Cable Car -ajelu on aina kiva tehdä. Yksi näiden kaapelikärryjen kääntöpaikka on rannan tuntumassa (Hyde Streetin ja Beach Streetin kulmauksessa), jossa asiaa pääsee seuraamaan useammankin kerran, koska jono ajelulle on helposti tunnin mittainen. Tarkemmin matkaoppaansa lukeneet ja sisäpiirinvihjeensä omaksuneet ihmiset menevätkin kakkospysäkille odottamaan kärryn tuloa, mutta tällöin ainakin isommilla porukoilla voi olla vaikeuksia päästä saman kärryn kyytiin eikä ainakaan suosittua ulkokaiteen paikkaa enää saa.

Kaapelikärryt eivät ole siis ihan mitä tahansa raitiovaunuja, vaan vanhoja kunnon kärryjä, joiden liikkuminen tapahtuu kaapeleiden ja jarruhenkilön yhteistyön tuloksena (tarkemmat tiedot löytyvät varmaan Cable Car -museosta, jonka jätimme väliin tällä kertaa). Kääntöpaikalla ne pyöräytetään käsivoimin ympäri nokka kohti uutta suuntaan. Reitit ovat turistien suosiossa ja kulkevat maisemareittejä kaupungin kukkuloiden muotoja mukaillen. Kärryajelu menee leppoisasta huvipuistoajelusta ja sen myötä pääsee jopa siirtymään paikasta toiseen.

Yksi suositeltava, mutta meiltä vähemmälle huomiolle jäänyt matkakohde on Golden Gate Park, joka nimestään huolimatta ei sijaitse sillan välittömässä läheisyydessä. Valtavasta, New Yorkin Central Parkiakin huomattavasti suuremmasta puistosta löytyvät muun muassa de Young Museum sekä California Academy of Sciences -tiedekeskus, josta jälkimmäinen teki suuren vaikutuksen viime vierailullani. Esimerkiksi ottamalla San Franciscon CityPassin näihin kohteisiin pääsee varsin kohtuullisilla kustannuksilla.

San Franciscosta on myös hyvä käydä tutustumassa lähistön seutuihin. Etelässä, San Josen lähistöllä sijaitsee Piilaakso ja monien suurten teknologiayritysten pääkonttorit, mutta sinne pääseminen vaatii vaivaa ja käytännössä oman auton (emme tosin edes etsineet sinne meneviä retkiä, joten näistä en mene takuuseen). Samalla voi käydä katsastamassa Stanfordin yliopiston laajalle levittäytynyttä kampusta.

Näimme sekä Facebookin, Netflixin että Googlen konttoritalot, tai oikeastaan talorykelmät, sillä jokaisella firmalla riitti rakennuksia laajalle alueelle. Prameita edustuslukaaleja ja neonvaloissa hehkuvia logokylttejä on turha odottaa; todellisuudessa rakennukset olivat tavallisia, matalia toimistorakennuksia ja firman nimeä sai etsimällä etsiä joltakin seinustalta. Facebook oli sentään panostanut turistien valokuvaukseen pystyttämällä oman kylttinsä tätä varten. 

Idässä puolestaan on mahdollista käydä katsomassa toista kuuluisaa yliopistoa, Berkeleyä ja aikamoisen ajomatkan päässä myös Yosemiten kansallispuistoa. Pohjoisesta löytyvät vielä punapuinen Muir Woods, viehättävä Sausaliton kaupunki sekä Napa- ja Sonoma-laaksojen viinialueet. Sekä Yosemitesta että Muir Woodsista & Sausalitosta pääset lukemaan lisää tulevassa postauksessamme.

Pari sanaa urheilusta

Koska urheilu kuuluu isona osana amerikkalaiseen kulttuuriin, mainittakoon loppuun vielä paikalliset joukkueet, joiden edesottamuksien seuraamista kannattaa harkita.

Suomalaisittain tietenkin jääkiekko kiinnostaa, mutta valitettavasti lähin NHL-joukkue löytyy San Josesta, jossa Sharksit majailevat. Juna kyllä kyyditsee Friscosta suoraan hallia vastapäätä olevalle asemalle.

NFL:ssä pelaavat San Franciscon oma joukkue, välillä umpisurkeasti esiintyvä, mutta toisinaan ihan ok-kausia pelaava 49ers sekä naapurikaupungista löytyvä, ehkä koko liigan katu-uskottavin porukka, Oakland Raiders (joka tosin saattaa lähitulevaisuudessa vaihtaa maisemaa). Vaikka jenkkifutiksen säännöt olisivatkin päässeet unohtumaan, pelit ovat mielenkiintoisia kokemuksia ja varsinkin ennen varsinaista kautta pelattaviin pre-season-harjoituspeleihin lippuja on tarjolla hyvinkin huokeisiin hintoihin esimerkiksi StubHubissa.

Koripalloliiga NBA:ssa San Franciscon joukkue Golden State Warriors on edustanut kaikkein timanttisinta kärkeä viimeisimpien vuosien aikana, joten tuskin lienee väärin sanoa, että kaupungissa on mahdollista päästä näkemään maailman parasta seurajoukkuekoripalloa.

Lisäksi mikäli matkasi meinaa olla aivan liian vauhdikas, voit myös käydä rentoutumassa baseballin parissa. San Franciscon joukkue Giants on voittanut MLB:n mestaruuden pariinkin otteeseen viime vuosina, mutta se ei tarkoita, että peli olisi yhtään sen räväkämpää. Parin baseballpelin jälkeen opitkin todennäköisesti arvostamaan kotimaista pesäpalloa yhä enemmän, mutta muutaman lisäpelin jälkeen saatat jo päästä kärryille siitä, mistä baseballissa todella on kysymys: oluesta ja hodareista. Ja välillä myös syöttäjän ja lyöjän välisestä kaksintaistelusta.

Tämä juttu löytyy jatkossa myös Mallaspulla matkailee -sivulta, johon on koottu kaikki aiemmat matkakertomuksemme.

- Mallas