keskiviikko 10. helmikuuta 2016

Mallaspulla matkailee: Kiinalainen uusivuosi Hongkongissa

Hyvää tuliapinan vuotta!


Kiinalainen uusivuosi on isoin vuotuinen juhla Kiinassa ja monessa muussa Aasian maassa (koska kiinalaisia ja sitä kautta myös kiinalaista kulttuuria tuppaa olemaan kaikkialla). Varsinainen juhla kestää parisen viikkoa, tarjoaa ainakin kolme vapaapäivää useille työntekijöille ja ajoittuu yleensä tammi-helmikuun tienoille. Käytännön elämässä kyseinen juhla näkyy usealla tavalla: kaduilla on helpompi liikkua, koska useat ihmiset ovat lähteneet kotonaan käymään, ja useat kaupat ja ravintolat ovat kiinni, joten ihmisillä ei juuri ole syytä liikkua niin paljoa kaduilla. Ei uutta vuotta ennen kuitenkaan tarvitse kassikaupalla ruveta tavaraa kantamaan jääkaappiin, sillä monet suuremmista kaupoista ovat normaalisti auki ja ravintoloitakin riittää mistä valita. 


Ilman kukkia ei tule kiinalaista juhlaa, uudesta vuodesta puhumattakaan. Kukkatoreja ja pop-up-kukkakauppoja ilmaantui joka kadun kulmaan ja kaikista massiivisin kukkatori Victoria Parkiin Causeway Bayn kaupunginosaan. Uutena vuotena koteihin ostetaan paljon kukkia, ja nimenomaan isoja sellaisia! 



Näimme paikallisten kantavan koteihinsa orkideoja, pitkiä liljoja, sitruspuita ja valtaisia (risu)puskia. Myös kiinalaisten onnenvärien mukaisen kelta-puna-kultaisen koristekrääsän määrä lisääntyi uuden vuoden lähestyessä eksponentiaalisesti.



Täällähän käytetään normaalielämässä samaa tuttua kalenteria kuin meilläkin, mutta kiinalainen uusivuosi ja sen mukanaan tuomat uskomukset ovat hyvin vahvasti kuitenkin esillä nykypäivänä. Tämä näkyy edellä mainittujen koristeiden lisäksi myös esimerkiksi siinä, että tuliapinan vuotta pidetään parempana vuotena lapsen syntyä kuin edellinen vuohen vuosi, joten valtio odottaakin pientä lisäkontribuutiota tulevien veronmaksajien tuotantoon. Kiinalainen horoskooppi koostuu 12 eläimestä (rotta, härkä, tiikeri, jänis, lohikäärme, käärme, hevonen, vuohi, apina, kukko, koira, sika) ja viidestä elementistä (metalli, vesi, puu, tuli ja maa) jotka kiertävät sykleissä, joten kaikkiaan 60 vuoden välein syntyy ihmisiä, joilla on sama horoskooppi. 

Kun nyt satuimme kaupunkiin juuri uuden vuoden aikaan, niin osallistuimme tietysti niihin kaikkein perinteisimpiin juhlallisuuksiin. Täältä löytyisi ties mitä uudenvuoden raveja, jalkapallopelejä ja muuta teemailua, mutta niiden sijaan suuntasimme intomme kahteen perinteeseen: paraatiin, joka kulkee pienen lenkin Kowloonin puolella Tsim Sha Tsuissa ensimmäisenä uuden vuoden päivänä ja ilotulitukseen, joka pidettäisiin päivänä numero kaksi.


Paraatit ovat kivoja ja niitä on mukava seurata. Disneylandeissa on asia ainakin ollut näin ja New Yorkissakin muutama seuraamamme paraati ovat olleet vaikuttavia (paitsi, että ei sitä St. Patrick’s Dayn paraatia kovin montaa tuntia jaksa tuijottaa). Luimme ennakkoon, että paraatia tulee seuraamaan hieman jokainen kynnelle kykenevä ja kiikuttaa vielä serkkunsakin mukaan paikalle, joten maisemiin kannattaisi tulla pari tuntia etukäteen saadakseen hyvän paikan. 


Olimmekin asemissa puolitoistatuntia ennen virallista aikaa ja sitten vaan odoteltiin. Ei tuolloinkaan eturiviin päästy, mutta kuitenkin paikalle, josta näki paraatireitin. Suunnittelijat olivat ottaneet huomioon ihmisten saapumisen ja paikalla oli muutamia katutaiteilijoita viihdyttämässä ihmisiä, jotteivat nämä ihan paikalleen nuupahtaisi. 


Lopulta paraati alkoi ja olihan se ihan ok, mutta ei kuitenkaan ihan niin hyvä kuin toivoimme. Kärryt matelivat kohtuullisen verkkaisesti ja jo valmiiksi puutuneet jalkamme eivät olleet oikein myötämielisiä ylipitkille odotuksille. Toki paraatissa oli hienoja kulkuneuvoja ja porukoita (mieleen olivat erityisesti Indianapolis Coltsin cheerleaderit), mutta meininki ei ihan päässyt samalle tasolle kuin Disneylandin ammattimaisemmissa versioissa (vaikka Disneyn porukka osallistui tähänkin karkeloon). Ja se ihmismäärä ja ahdas tungos eivät myöskään oikein lämmittäneet mieltä. Plussaa kuitenkin annettava paikalliselle metrolle, joka kiikutti meidät hyvin näppärästi kotiin ilman, että ahtaan paikan kammo olisi päässyt puhkeamaan.


Seuraavana iltana vuorossa oli perinteinen ilotulitus. Tästä olimme ohjeina lukeneet, että mitään erityistä paikkaa seurata ilotulitusta ei olisi, vaan se näkyisi oikein hyvin kaikille rannoille. Eli raketit ammuttaisiin laivoilta Kowloonin ja Hongkongin saaren väliseltä merialueelta ja molemmilta puolilta näkisi hyvin. Päätimme sen verran uhrata aikaamme, että matkustimme Centralin lähistöllä olevalle rannalle. Monilla muillakin oli sama idea, mutta onneksi paikassa oli hyvin tilaa. 


Itse ilotulitus oli hieno! Siinä 25 minuuttiin paukutettiin ilmoille aikamoinen arsenaali ilotulitteita, ja lopulta ilmassa tuoksuikin varsin vahva ruudin käry. Ilotulituksissa on se hieman huono puoli, että noin 15 minuutin jälkeen niihin turtuu jo aika pahasti, mutta kyllä tämä jaksettiin kohtalaisen hyvin tuijottaa loppuun. Ja jälleen MTR keräsi pisteet kotimatkalta.


Kaiken kaikkiaan siis, jos vaan toiseen näistä pitäisi osallistua, niin suosittelen ilotulitusta, mutta mikäli paraatit kiinnostavat, niin voi sinnekin mukaan mennä. Lapset tykkäävät varmasti, mutta silloin kannattaa varautua siihen perinteiseen trade offiin, että jos tulet ajoissa, niin saat lapsille hyvät paikat, mutta joudutte odottamaan pitkään ja jos taas tulette myöhään, niin paikat ovat huonot, mutta odotuskaan ei ole kovin kummoinen.

Uuden vuoden herkuksi sopii vaikkapa tämä apinateemainen kuppikakku kavereineen.


- Mallas

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...