torstai 26. helmikuuta 2015

Kotitekoiset makkarat: chorizo & joulumakkara

Nyt on luvassa blogimme ensimmäinen lukijoiden toiveesta tehty postaus. Joulun alla tehdyt kotitekoiset makkaramme herättivät paljon huomiota ja kyselyitä reseptin sekä teko-ohjeiden perään. Pyrimmekin antamaan tässä kuvien kera yksityiskohtaiset ohjeet makkaroiden tekoon, mutta suosittelemme samalla lämpimästi makkarakurssin käymistä, sillä vaikka operaatio on sinällään yksinkertainen, muutaman jipon tietämys ja kokeneen opettajan tuoma turva voivat olla tarpeen ensimmäisellä kerralla.

makkara kotimakkara itsetehty chorizo joulumakkara makkaranteko lihamylly

Teimme siis kahdenlaisia makkaroita: mausteista chorizoa ja joulumakkaraa, jonka maku vei ajatukset suoraan glögiin. Reseptit ovat peräisin Marttojen makkarakurssilta. Suolena käytimme S-marketin pakasteosastolta löytynyttä siansuolta, joka maksoi nelisen euroa. Yhdessä paketillisessa on riittämiin suolta (n. 70 g) ainakin tämän reseptin makkaramassamääriin, jopa enempäänkin. Makkarakurssin ohjeen mukaisesti noin kahden kilon massa vaatii 6-7 metriä suolta. Pakastetut suolet laitettiin likoamaan kylmään veteen pariksi tunniksi ennen niiden täyttöä. Moni kyseli suolen kestävyydestä ja rikkoutumisherkkyydestä, mutta siitä ei ole ollut huolta vielä kertaakaan makkaroita tehdessä. Siansuolia saa puristella ja venyttää reippaasti eivätkä ne rikkoudu.Jos taas käytät esimerkiksi lampaansuolia, niiden rikkoutumisherkkyys on suurempi.

Lihana käytimme possun kasleria sekä rasvaista naudanlihaa, jonka lihamestari valitsi makkaraan parhaiten sopien. Olennaista on käyttää runsasrasvaista lihaa ja sen lisäksi rutkasti silavaa, sillä ilman rasvaa makkara olisi kuivaa. Silava myös sitoo massaa ja tuo siihen lisämakua pitäen lihan mehevänä. Jauhatimme lihat ja silavan kaupassa, mutta sen voi toki tehdä myös kotona lihamyllyllä. Silava kannattaa kotona hienontaa leikkuuterällä, sillä lihamyllyyn se jumittuisi.

Makkaranteossa olennaista on käyttää runsaasti mausteita ja kunnolla suolaa, sillä suoleen laittaminen ja kypsentäminen miedontavat makua melkoisesti. On tärkeää paistaa koepala taikinamassasta ja lisätä sitten tarpeen mukaan mausteita. Taikina-aineiden tulee olla myös kylmiä, jotta massa emulgoituu eli ainekset sekoittuvat toisiinsa tiiviiksi taikinaksi.

Kun massa on valmista, alkaa itse pursotusoperaatio. Käytimme Kenwoodin osana olevaa lihamyllyä ja sen makkarasuppiloa. Suppilon pää kannattaa öljytä kevyesti, jotta suolen saa rullattua siihen helposti. Koko suolenpätkä siis rullataan suppilon päälle ja toiseen päähän tehdään solmu. Massaa pursotettaessa suolia ei kannata täyttää aivan ääriään myöten, sillä seos saattaa turvota kypsennyksen aikana.

makkara kotimakkara itsetehty chorizo joulumakkara makkaranteko lihamylly

Kun kaikki massa on pursotettu suoleen, tehdään myös toiseen päähän solmu ja makkarat kieritetään halutun kokoisiksi pötköiksi, vaikkapa prinssinakeiksi tai grillimakkaran pituisiksi. Pötköt voi sitoa elintarvikekelpoisella narulla, mutta me jätimme sen välistä. Toki kieritetyt makkarat tällöin helposti aukeavat kypsennettäessä, mutta emme nähneet tätä niin suureksi ongelmaksi. Mikään ei toki estä jättämästä koko suolta yhdeksi pitkäksi pötköksi ja kypsentämällä tätä komeutta uunipellillä.

makkara kotimakkara itsetehty chorizo joulumakkara makkaranteko lihamylly


makkara kotimakkara itsetehty chorizo joulumakkara makkaranteko lihamylly

Kypsensimme makkarat ensin keittämällä ja sen jälkeen haettiin vielä pintaan väriä paistamalla. Ennen keittämistä makkaroihin pistellään neulalla pieniä reikiä, jotta ylimääräinen rasva pääsee valumaan ulos ja kuori ei rikkoudu. Keitinvedessä tulee olla runsaasti suolaa, jottei makkara luovuta makuaan keitinveteen. Lisäksi veden voi maustaa sopivilla liemikuutioilla halutessaan. Vesi ei saa kiehua, vaan vain kevyesti poreilla. Keittäminen kesti noin vartin, jonka jälkeen paistoimme ne pienissä erissä pannulla rapeiksi. Huom. Älä kaada keitinvettä viemäriin, sillä se sisältää erittäin paljon rasvaa ja tukkii putkiston! 

Makkaran kanssahan voi toki jokainen syödä mitä ikinä tykkääkään, mutta tarjoamme tässä lisukeideoiksi rucolasinapin sekä puolukkaisen punasipulilisäkkeen reseptit.

makkara kotimakkara itsetehty chorizo joulumakkara makkaranteko lihamylly

Chorizo
1 kg possun kasleria
150 g silavaa
2 sipulia hienonnettuna
1 paprika hienonnettuna
2 tl muskottia
6 tl chilirouhetta
1 tuore chili
2 tl valkopippuria
(2 tl kuminansiemeniä; emme laittaneet)
5 tl sinapinsiemeniä hienonnettuna
5 tl paprikajauhetta
6 valkosipulinkynttä hienonnettuna
2 rkl suolaa
1,5 dl kylmää vettä

Joulumakkara
300 g possun kasleria
300 g naudanlihaa
300 g silavaa
1 dl madeiraa
1/2 dl konjakkia
rouhittua mustapippuria
1 tl neilikkaa
1 tl inkivääriä
1 tl kanelia
2 dl korintteja
suolaa maun mukaan

Kaada mausteet ja alkoholit lihojen päälle ja anna maustua pari tuntia kylmässä. Lisää sen jälkeen korintit ja suola.

Puolukkainen punasipulilisäke
4 punasipulia
öljyä
4 dl vähäsokerista puolukkasurvosta
fariinisokeria
suolaa ja mustapippuria

Halkaise kuoritut sipulit ja leikkaa ohuiksi suikaleiksi. Hauduta sipuleita öljyssä muutama minuutti. Lisää joukkoon puolukkasurvos. Mausta hiukan fariinisokerilla, ripauksella suolaa ja mustapippurilla.

Rucolasinappi
1 dl hienonnettua rucolaa
1 dl oliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
0,5 tl suolaa
1 tl balsamicoa
1 dl dijoninsinappia

Soseuta karkeaksi hienonnettu rucola, öljy, kuorittu valkosipulinkynsi, suola ja balsamico tasaiseksi tahnaksi sauvasekoittimella. Sekoita joukkoon sinappi.

- Pulla

maanantai 23. helmikuuta 2015

Banaanileipä – vai sittenkin kakku?

Lempiblogisteihini kuuluva Eeva Kolu teki aiemmassa Kauhaa ja rakkautta -blogissaan pari vuotta sitten banaanileipää, joka on siitä asti kuulunut vakioleipomusteni listalle. Kuten Eevalle, myös minulle on käynyt niin, että reseptin aiempi idea tunkea pöydällä mustuneet banaanit tähän hävikkiherkkuleipään on muuttunut siten, että banaanit ostetaan jo kaupassa resepti mielessä. Ja hups, muutaman päivän jälkeen voi ilahtuneena kaivaa mustuneet banaanit esiin ja ryhtyä kakuntekoon. Tätä leipää ei sitten pidä tehdä raaoista (lue: keltaisista) banaaneista, vaan niistä kunnolla pilkkuuntuneista tai ihan kunnolla mustuneista banaaneista.


banaanileipä banaanikakku kuivakakku leipä leivonta banaani

Tarkkaavaisin lukija on varmasti jo huomannut, että käytin leipomuksesta jo sekä termiä leipä että kakku. Kukin päättäköön itse, kumpaa leipomus enemmän on, itse kallistunen enemmän leivän puoleen. Netti on pullollaan erilaisia banana bread -reseptejä, joista osa on tuhtia tavaraa voita ja suklaarouheita myöten. Olen muokannut jo valmiiksi suhteellisen terveellistä reseptiä entisestään lisäämällä mukaan ruisjauhoja ja puolittamalla sokerin määrän.  Banaanit tuovat sen verran makeutta mukanaan, että enempää sokeria en ole kaivannut. Ainahan leipäviipaleen voi nautiskella vaikka marmeladin tai Nutellan kanssa. Se maistuu myös juuston ja jopa kinkun kanssa. 

Alkuperäisessä ohjeessa leipään laitetaan kandeerattua inkivääriä, joka ensi kokeilemalla ei itseäni miellyttänyt. Nyt sen kipakka maku on alkanut maistua kuitenkin joka kerta paremmin, mutta useimmiten olen leipäni tehnyt ilman sitä. Mukaan olen myös pistänyt erilaisia pähkinöitä, rusinoita ja muita kuivahedelmiä sen mukaan, mitä milloinkin on ollut saatavilla. Resepti on siis joustava, eikä leipä suutu muokkailuista. Leipä on kooltaan pikkuinen ja kuluu kahden hengen käytössä parilla iltapalalla. Tuplaa tai triplaa, jos syöjiä on enemmän.


Banaanileipä
1,5 dl vehnäjauhoja
1,5 dl ruisjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
0,5 dl (ruoko)sokeria
1,5 tl vaniljasokeria
1 muna
2 rkl öljyä
2 kypsää banaania
4 rkl kandeerattua inkivääriä
1 dl pähkinöitä karkeasti rouhittuna

Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon muna, öljy, muussatut banaanit, pieneksi pilkottu inkivääri ja pähkinät rouhittuina. 

Kaada taikina voideltuun leipävuokaan ja paista uunin alatasolla 175 asteessa n. 30-40 minuuttia.

banaanileipä banaanikakku kuivakakku leipä leivonta banaani

- Pulla

perjantai 20. helmikuuta 2015

Crème brûlée provencelaisittain

Jokaisessa kunnon ruokablogissa tulee olla resepti ranskalaisesta herkkujälkiruuasta, crème brûléesta. Hienostuneen vaniljaisesta kermavanukkaasta rapealla sokeripinnalla on olemassa erilaisia variaatioita ja tarjoankin teille nyt provencelaisen version, joka on maustettu kuivatuilla laventelinkukilla. 

creme brulee ranska ranskalainen jälkiruoka poltettu kerma ranska laventeli

Ajatus laventelista sai minut ensin takajaloille, sillä epäilin lopputuloksen maistuvan kukkasilta. Siis pahalta. Mutta maku yllätti vienoudellaan ja antoi uudenlaisen piristyksen tuhdille jälkiruualle – sekä vei ajatukset Nizzan rantabulevardille...

creme brulee ranska ranskalainen jälkiruoka poltettu kerma ranska laventeli

Crème brûlée

4 annosta

2 dl vispikermaa
2 dl täysmaitoa
puolikas vaniljatanko
5 keltuaista
0,5 dl sokeria
4 tl ruokosokeria
4 tl kuivattuja laventelinkukkia

Halkaise vaniljatanko ja kaavi siemenet kermamaitoseokseen. Laita myös tangon puolikkaat sekä laventelinkukat mukaan. Kuumenna seos kattilassa lähes kiehuvaksi ja nosta pois levyltä. Anna vaniljatangon palojen ja laventelinkukkien olla kermamaidossa vartin verran ja siivilöi ne sitten pois.

Sekoita keltuaiset ja puoli desiä sokeria keskenään. Kaada kermamaito ohuena nauhana keltuaisten joukkoon sekoittaen, mutta vältä vatkaamista, jotta turhaa vaahtoa ei syntyisi. 

Anna seoksen levätä 10 minuuttia ja kaada se sitten annosvuokiin. Laita vuoat reunalliselle uunipannulle ja kaada pannulle kuumaa vettä siten, että se ylettyy vuokien reunoihin 3/4 korkeudelta.

Kypsennä crème brûléita 150 asteessa n. 45-50 minuuttia. Jäähdytä niitä pari tuntia ja ripottele sen jälkeen ruokosokeria vuokien pinnalle. Polta varovasti pinta rapeaksi kaasupolttimella tai uunissa grillivastusten alla.


- Pulla

tiistai 17. helmikuuta 2015

Mallaspullan klassikot: Laskiaispulla

Neiti Pullan lempikausi pullien suhteen on meneillään, sillä kermaa, hilloa ja mantelimassaa pursuavat laskiaispullat ovat parhaita, mitä kuvitella saattaa. Kysymys siitä, kumpaako täytettä pullan sisuksista pitäisi löytyä, on toisarvoinen, sillä molempia tarvitaan; joko kahta täytettä samassa pullassa tai kaksi eritäytteistä pullaa peräkkäin. (Jos pakko olisi valita, niin Pulla liputtaisi mantelimassan ja Mallas hillon puolesta. Mutta onneksi tällaisia turhia valintoja ei tarvitse tehdä!)


laskiaispulla laskiainen pulla

Mallaspullan keittiössä eivät jauhot pöllynneet näitä herkkuja valmistaessa, vaan kutsu kävi vielä paremmille apajille – neiti Pullan äidin laskiaispöytään. Ensin napattiin mantelimassaiset versiot, joiden täytteeseen oli lorautettu hiukan mantelilikööriä. Erinomainen lisäys! Kruununa olivat mansikkahilloa valuvat kuohkeat pullat, joiden jälkeen pyyhittiin tomusokerit suupielistä ja taputeltiin vatsaa tyytyväisenä.

Aurinkoista, pullantäyteistä laskiaista!

laskiaispulla laskiainen pulla


Herkuista kiittäen,
Mallaspulla

perjantai 13. helmikuuta 2015

Amerikkalaiset pannukakut ystävänpäivän aamiaiselle

Ystävänpäivän aamiaiselle tekee mieli tehdä jotain pientä extraa, joka nostaa päivän arkea korkeammalle. Tänä vuonna aamiaiseen ehtii myös panostaa, kun ystävänpäivä osuu lauantaille. Sen jonkin extran tulee kuitenkin olla sen verran helppoa ja nopeaa, jotta sen jaksaa juuri heränneenä, maha kurnien valmistaa. Amerikkalaiset pannukakut soveltuvat tähän tarpeeseen hyvin, sillä taikinan ainekset vain sekoitetaan yhteen ja paistetaan suoraan pöytään. Tällä kertaa lisäsin joukkoon pakastimesta mustikoita, jotka kannattaa lisätä taikinaan jäisenä; näin ne värjäävät taikinaa vähemmän. Lisukkeeksi sopii etenkin vaahterasiirappi, mutta myös esimerkiksi turkkilainen jugurtti. Miksei myös tuoreet mansikat, jos sellaisia sattuu matkan varrelle.


Herkullista ystävänpäivää kaikille blogimme lukijoille!

Amerikkalaiset mustikkapannukakut

1 prk kermaviiliä
2 dl maitoa tai piimää
2 kananmunaa
1 rkl sokeria
2 tl leivinjauhetta
0,5 tl suolaa
3 dl vehnäjauhoja
2 rkl voisulaa
2 dl mustikoita
voita paistamiseen

Sekoita kermaviili, maito/piimä, kananmunat ja sokeri kulhossa. Lisää keskenään sekoitetut kuivat aineet ja lisää joukkoon. Lisää myös voisula sekä jäiset mustikat.

Paista miedolla lämmöllä voissa; käännä pannukakku, kun pintaan alkaa muodostua pieniä kuplia.

Nauti vaahterasiirapin, turkkilaisen jugurtin, nutellan ja marjojen kera.

- Pulla

tiistai 10. helmikuuta 2015

Mutti sen teki: tomaatti-pestokeitto

Luen mielelläni aina kaikki ruokaan liittyvät lehtiset, joihin lukeutuu myös Yhteishyvä-lehti. Sen ruokaliitteestä vain tulee hyvin harvoin kokattua mitään, sillä jostain syystä reseptit eivät houkuttele. Tuoreimmassa (1/2015) lehtisessä oli kuitenkin muutaman näppärän arkikeiton reseptit, jotka pistin talteen. Ensimmäisenä kokeiluun pääsi tomaatti-pestokeitto siitä yksinkertaisesta syystä, että aiemmin vuohenjuustopastan tekoon käytettyä pestoa oli vielä hitunen jäljellä. Tokihan tomaattikeittoon olisi pitänyt käyttää punaista tomaattipestoa, mutta eipä se keitto vihreäksi muuttunut, vaikka vääränväristä siihen laitoinkin.

tomaatti-pestokeitto keitto tomaattikeitto tomaatti mutti pesto

Sitten sananen case Muttista. Googletapa Henri Alén ja tomaattikastike. Niinpä. Netti tulvii postauksia liittyen Alénin kehittämään tomaattisoosiin, joka tehtiin nimenomaan Mutti-merkkisestä tomaattimurskasta. Itse en ole kyseistä kastiketta vielä tehnyt, mutta huvittuneena seurasin tomaattimurskahyllyjen tyhjenemistä kohun ollessa kovimmillaan. Tähän mennessä olen myös yleensä ostanut tomaattimurskani lähinnä hinnan perusteella, mutta en enää. 

Tottelin pääni sisällä puhuvaa Alénia ja valitsin keittooni kaksi erilaista Mutti-purkkia: toinen oli se kuuluisa perus-tomaattimurska, toinen kirsikkatomaattisäilyke. Kirsikkatomaatit näyttivät niin suloisilta palleroilta keitossa, että oli sääli soseuttaa ne. Seuraavan kerran keiton voisikin jättää sattumalliseksi versioksi ja nauttia tomaattien muodosta loppuun asti. 

Ehkä olisi pitänyt tehdä vertailun vuoksi puolet keitosta Rainbow'n murskilla, mutta ilman sitäkin voin kehua keiton täyteläistä ja _tomaattista_ makua. Ja jos sosekeitoista piittaamaton Herra Mallaskin toteaa, että "jo on keitossa makua", niin jotain perää noissa M-purkeissa täytyy olla. Kokeilkaa ja todetkaa itse, onko asia näin!


Tomaatti-pestokeitto
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
öljyä
3 rkl pestokastiketta (käytin vihreää, mutta punainen toki sopisi väriltään paremmin)
2 prk Mutti-tomaattimurskaa/säilykekirsikkatomaatteja
1-2 dl vettä
1 kasvisliemikuutio
150 g ranskankermaa
2 rkl fariinisokeria
suolaa ja mustapippuria

Kuori ja hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet ja kuullota niitä öljyssä hetki. Lisää pesto ja säilyketomaatit. Huuhdo tölkit vesitilkalla ja lisää kattilaan. Murenna joukkoon kasvisliemikuutio. 

Anna kiehua vähintään 15 minuuttia; sitä parempi, mitä pidempään. Tunti tekisi hyvää! 

Lisää pari ruokalusikallista ranskankermaa, sokeri, suola ja pippuri. Soseuta sauvasekoittimella, kuumenna vielä hetki ja tarjoa lopun ranskankerman kanssa.

- Pulla

lauantai 7. helmikuuta 2015

Mallaspulla maistelee: Ravintola Gaijin

Tänään Mallaspullan oli tarkoitus olla Figaro Winebistron Figaro meets Gaijin -illassa nauttimassa Tomi Björckin herkuista. Muutama muukin oli kuitenkin päättänyt samoin ja jäimme rannalle ruikuttamaan. Pettymystä lievittääkseni kaivoin kamerasta esiin kuvat käynniltämme Helsingin Gaijinissa, jossa maistelimme yhdeksän ruokalajia sisältävän upean Menu Gaijinin. Elämäni paras ravintolakokemus! Jokainen annos oli niin mietitty kokonaisuus ja täynnä erilaisia makuja, että huokailimme vain onnesta niitä maistellessamme.

Itse ravintola oli melko pieni ja pöydät vieri vieressä toisiaan, joten hälinä oli melkoinen. Myös keittiöön oli suora näkymä, ja pääsimme todistamaan myös itse ravintolan omistajan hääräilyä kyökin puolella. Menulista tuotiin paperilla eteemme, mutta aina annoksen pöytään tuotuaan tarjoilija kertoi yksityiskohtaisesti, mitä kukin annos sisälsi. Annoskoko oli hyvin pieni, osa 1-2 suupalan kokoisia. Kova nälkämme tuli kuitenkin sopivasti täytettyä, mutta enemmänkin olisi vatsaan voinut vielä mahtua. Ehkä kuitenkin parempi näin päin. 

Menun aloitti Mussel: vihersimpukka, 'lemon jam' -yuzy dressing, merileväkaviaaria. Tämän jälkeen tuli ihanat, pikkuruiset Pork bunit, joista ei valitettavasti ole kuvaa. Ne sisälsivät possunkylkeä, kimchimajoneesia ja pikkelöityä kurkkua pehmeän leivän sisällä.


Päivän sashimi.


Foie & unagi 'nigiri' eli glaseerattua ankeriasta, ankanmaksaa, 'nori' levää, teriyakiriisiä, maapähkinää.


Dark miso arctic ohar: aka-misomarinoitua nieriää, retikkaa, päärynää, retiisiä, saksanpähkinää, marinoitua mätiä, mustariisi-etikkaliemi. Täydellisesti kypsennetty kala!


Baby back pork ribs: possun ribsejä, soija-mirinkaramellia, togarashia. Anekdoottina kerrottakoon, että dippailimme kaikessa rauhassa ribsejä ensin tuohon etualalla näkyvään sitruunaliemeen ja mietimme hiukan liemen vajavaista makua. Lopulta, kun ribsejä oli pari enää jäljellä, tajusimme, että se kuppi oli tarkoitettu käsien huuhteluun! :D Ei pitäisi laittaa syötäväksi luultuja sitruunanviipaleita hämäämään tottumattomia syöjiä.


Yuzu, apple & truffle scallops: paistettua kampasimpukkaa, omenaa, omenapyreetä, yuzu-tryffeli-dressing, merileväkaviaaria. 


Szechuan beef hot pot: haudutettua häränrintaa, paahdettua sienipyreetä, sieniä, szechuan-lientä, seesamia. Lisukkeena japanilaista riisiä.


Jälkiruokana Carrots & yuzu: valkosuklaacrémeä, yuzu-porkkanasorbettia, marinoitua porkkanaa. 


Kun vierailette Helsingissä (tai vaikka asutte siellä), menkää Gaijiniin, miksei myös muihin Björckin ravintoloihin ja kokekaa itse tuo uskomaton kirjo eri makuja! 


- Pulla

torstai 5. helmikuuta 2015

Mallaspullan klassikot: Runebergin torttu

Mallaspullan klassikot -teeman alle kootaan kaikille tuttujen leivonnaisten ja ruokalajien reseptejä, jotka meidän mittapuumme mukaan ovat niitä parhaita – tai niin ainakin olemme kuvitelleet tähän asti. Jos jollakin on tarjota vielä kovempi vastus, otamme kamppailuun mielellämme osaa!


runebergin torttu runeberg leivonta

Sarjan aloittaa tämän päivän sankarin, J. L. Runebergin tortut. Resepti on oma yhdistelmäni monista, mutta tärkeänä yksityiskohtana on äitini luottovinkki torttuihin: omenasose. Torttujen kostean mehukas lopputulos on runsaasti sosetta käyttämällä taattu, kun vielä muistaa upottaa kypsät tortut hetkeksi makeaan mantelilikööriliemeen. Jos pidät enemmän punssista, käytä toki sitä. Minusta jo pelkkä nuuhkaisu mantelilikööripullon suusta on sen verran huumaava, että oma valintani oli selvä. Rattoisaa Runebergia!


Runebergin tortut

9 korkeaa torttua

Torttutaikina:
200 g voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
3/4 dl mantelirouhetta
1,5 dl korppujauhoja
1,5 dl piparkakkumuruja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1,5 dl omenasosetta
0,5 dl maitoa
vadelmamarmeladia

Kostutusliemi:
1,5 dl vettä
1,5 rkl sokeria
4 rkl mantelilikööriä

Sokerikuorrute:
1 dl tomusokeria
1 tl sitruunamehua
tilkka vettä

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen vatkaten. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja lisää vaahtoon. Kääntele mukaan lopuksi omenasose ja maito. 


Jaa taikina voideltuihin vuokiin tai voitelemattomiin silikonimuotteihin. Paista 200 asteessa n. 20-25 minuuttia (silikonivuoassa paistaminen vie kauemmin kuin metallisessa vuoassa). Testaa välillä tikulla, ovatko tortut jo kypsiä.

Anna jäähtyä hetki ja tee sillä aikaa kostutusliemi kiehauttamalla vesi ja sokeri. Lisää mukaan mantelilikööri. 


Upota tortut yksitellen kostutusliemeen puoliväliin asti. Anna olla hetki ja upota sitten toinen pää liemeen.


runebergin torttu runeberg leivonta tulppaani


Valmista sokerikuorrute lisäämällä tomusokeriin sitruunamehua ja vettä siten, että saat sopivan paksun tahnan. Laita kuorrute pieneen muovipussiin ja leikkaa kulmaan reikä. 


Kun tortut ovat jäähtyneet, lisää päälle nokare vadelmamarmeladia ja pursota sokerikuorrutteella rengas marmeladin ympärille.



- Pulla

tiistai 3. helmikuuta 2015

Vuohenjuusto-pekonisalaatti

Ehdoton suosikkini viime syksyiseltä ranskalaisen ruuan kurssilta oli vuohenjuustosalaatti, Salade de chèvre chaud, jota tehtiin Loiren laakson teemailtana. Täyteläinen vuohenjuusto, makeat tomaatit, kirpakka vinaigrette-kastike ja suolainen pekoni muodostivat yksinkertaisen, mutta makuhermoja syvästi kutkuttavan yhdistelmän. 


vuohenjuusto-pekonisalaatti vuohenjuusto pekoni salaatti ranska

Kuten reseptin ranskankielinen nimi kertoo, vuohenjuusto tarjotaan salaatissa lämpimänä. Helpoin tapa olisi latoa juustoviipaleet patonkipalojen päälle ja lämmittää ne uunissa, mutta halusin kokeilla juustokiekkojen leivitystä tällä kertaa. Kananmunassa ja vehnäjauhoissa leivitetyt viipaleet paistettiin nopeasti öljyssä kullanruskeiksi. Leivitys kannattaa tehdä huolellisesti, jotta juusto ei rupeaisi sulamaan, vaan viipaleet säilyttäisivät muotonsa.

Pekonin paistossa hyödynsin netistä löytämääni vinkkiä vedessä kypsentämisestä. Ideana on latoa pekoniviipaleet kylmän paistinpannun pohjalle ja kaataa päälle kylmää vettä siten, että pannun pohja peittyy juuri ja juuri. Kuumalla pannulla paisto haihduttaa veden reilussa viidessä minuutissa, jonka jälkeen pinta paistetaan rapeaksi. Hassunkuuloinen toimenpide, mutta toimii! Pekoni ei räiskynyt ja jäi meheväksi, mutta kuitenkin rapeaksi.

Vaikka kirsikkatomaatit ovat jo luonnostaan makeita, tiivistin niiden makua entisestään vartin verran uunin lämmössä. Sitten vain sinappinen kastike sekaisin ja salaatti on valmis nautittavaksi!

vuohenjuusto-pekonisalaatti vuohenjuusto pekoni salaatti ranska

Vuohenjuusto-pekonisalaatti
friseesalaattia
rasia kirsikkatomaatteja
oliiviöljyä, suolaa, pippuria ja timjamia (tuoretta tai kuivaa)
1 salottisipuli
1 pkt pekonia
300 g vuohenjuustoa
kananmunaa
vehnäjauhoa

Vinaigrette
1 pieni salottisipuli
1 tl dijonsinappia
 1 tl hunajaa
4 rkl oliiviöljyä
2 rkl viinietikkaa
ripaus suolaa ja pippuria

Puolita kirsikkatomaatit ja laita ne uunivuokaan leikkauspinta ylöspäin. Pirskottele päälle oliiviöljyä sekä ripaus suolaa ja pippuria. Laita tomaatit uunin keskitasolle 225 asteeseen noin vartiksi.

Laita pekoniviipaleet kylmään paistinpannuun ja kaada päälle kylmää vettä sen verran, että pekonit juuri ja juuri peittyvät. Anna veden kiehua ja haihtua pannulta; käännä viipaleet puolivälissä. Kun vesi on haitunut, paista pekonit rapeiksi.

Revi salaatti ja viipaloi salottisipuli ohuelti. 

Riko kananmuna kulhoon ja laita toiseen vehnäjauhoa. Leikkaa vuohenjuusto puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi, pyöräytä ensin kananmunassa ja sitten vehnäjauhossa ja paista öljyssä kullanruskeiksi pari minuuttia per puoli.

Tee vinaigrette yhdistämällä sinappi, hunaja, valkoviinietikka, sipulisilppu sekä mausteet. Lisää öljy voimakkaasti sekoittaen.

Asettele salaatin ainekset tarjoilulautaselle ja kaada kastike joukkoon. Tarjoa saman tien patongin kera.

- Pulla
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...