lauantai 13. heinäkuuta 2019

Supernopea makaronilaatikko nyhtökaurasta

Blogiamme seuranneet ovat varmasti pistäneet merkille hehkutukseni Samasta padasta -kirjasta sekä reseptit, jotka olen sieltä poiminut arkikokkailuihimme sekä myös tänne eetteriin. Tänä keväänä kirjasta ilmestyi kakkososa, josta sain oman arvostelukappaleeni. Voin julkistaa arvosteluni tässä saman tien: loisto-opus, josta on meille valtavasti apua sekä inspiraatiota joka päivä!

Ykkösosan keskittyessä enemmän vauvaperheen kokkailuihin kakkososassa siirrytään taaperoperheiden ruokarumbaa helpottamaan. Kirjan nimi "Puolessa tunnissa - kirja, joka saa nirsonkin nauttimaan ruuasta", kertoo olennaisen. Kirjan reseptit valmistuvat nopeasti, noin puolessa tunnissa (jos ei oteta huomioon joidenkin ruokien uunissa hautumista) ja houkuttelevat lapsen mukaan keittiöpuuhiin. Mini-Mallas on vielä hiukan liian pieni osallistuakseen kirjan vinkkien mukaiseen kasvisten pilkkomiseen, mutta muutoin hän on äärettömän kiinnostunut siitä, mitä keittiössämme tapahtuu. Niinpä nappaan hänet usein tuolille istumaan, jolloin hän pääsee seurailemaan ruoanlaittotouhuja ihan vierestä.



Kirjaa selaillessa meinaa iskeä ruoantekoähky, sillä sivu toisensa jälkeen on täynnä kiinnostavia reseptejä, joita haluaisi päästä saman tien kokeilemaan! Ensimmäisenä kokeiluun pääsi makaronilaatikko. Boring? No ei. Olen kirjan tekijän Outi Väisäsen kanssa tismalleen samaa mieltä siitä, että makaronilaatikko ei ole niitä mukavimpia arkiruokia. Ainakaan, jos sen valmistaa perinteisellä tyylillä, jolloin täytyy erikseen keittää makaronit, kuullottaa sipulit, paistaa jauhelihat ja vatkata munamaidot. Liian monta välivaihetta, jotka vievät paljon aikaa. Lisäksi tähän vielä tunnin kypsyminen uunissa!

Otin siis suurella ilolla vastaan kirjan uudenlaisen reseptin makaronilaatikkoon, jossa kaikki ainekset vain sekoitetaan vuoassa ja lykätään uuniin. Makaronit saa heittää mukaan raakoina ja jauhelihan sijaan vuokaan laitetaan nyhtökauraa. Ja jotta kasviksia ei unohdettaisi, mukaan kumotaan pussillinen pakastekukkakaalia. Ai että, näin nopea kokkaus on parasta!

Tein makaronilaatikon kerran myös härkiksellä, kun olin epähuomiossa ostanut sellaisen nyhtökauran sijaan. Toimi mainiosti sekin!


Makaronilaatikko
400 g makaronia
500 g pakastekukkakaalia
4 kananmunaa
1 l kauramaitoa
1 pkt nyhtökauraa (tomaatti)
1 rkl paprikajauhetta
2 dl aurinkokuivattuja tomaatteja paloina öljyineen
1 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria
150 g emmentalraastetta

Laita makaroni ja kukkakaali isoon uunivuokaan. Lisää kananmunat sekä maito ja sekoita kunnolla. 

Revi nyhtökaura haarukalla pienemmäksi, jos joukossa on isoja sattumia. Lisää nyhtökauran joukkoon paprikajauhe sekä aurinkokuivatut tomaatit öljyineen. Lisää seos uunivuokaan. Ripottele mukaan myös suola ja pippuri ja sekoita kaikki kunnolla sekaisin.

Ripottele juustoraaste pinnalle ja kypsennä 225-asteisen uunin alatasolla tunnin verran, kunnes munamaito on imeytynyt. Jos pinta tummuu liikaa, laita päälle leivinpaperi.

- Pulla

sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Mallaspulla matkailee: Singapore, osa 2

Kuten tuli luvattua Singaporen matkatarinan ykkösosassa, tämä kakkososa käsittelee sitä reissun kenties parasta antia eli ruokaa. Mitään kaiken kattavaa selostusta en aio tehdä, sillä se on sula mahdottomuus. Singaporesta löytyy yli 20 000 ruokapaikkaa hienoista ravintoloista pieniin katukojuihin, ja maailman kaikki eri ruokakulttuurit ovat siellä edustettuna. Jos siis haluat syödä hyvin ja mitä tahansa, mene Singaporeen. Ja jos haluat tarkemman selostuksen eri keittiöistä, jotka ovat erityisesti Singaporessa edustettuina, kannattaa lukea jokin matkaopas.


En taida pystyä antamaan yhden yhtä spesifiä ravintolasuositusta, koska emme käyneet virallisissa ravintoloissa juuri lainkaan. Se, mikä Singaporessa on hienoa, on upea katuruokakulttuuri ja siitä me nautimme päivittäin. Ruoka on herkullista, se on edullista ja koska maan hygieniataso on niin korkealla, niistä myös uskaltaa syödä huolettomin mielin.

Kaikkein edullisimmin ja hauskimmin pääsee syömään hawker centreissä eli ruokakioskitoreilla. Niissä saa parilla dollarilla kunnon kokoisen pääruuan, ja tilaaminen on helppoa, sillä joka ruuasta on valokuva esillä. Yleensä ruoka napataan kojun tiskiltä mukaan tarjottimelle, minkä jälkeen etsitään jostain vapaa pöytä. Lounasaikaan kannattaa varautua pitkiin jonoihin ja meluisaan, mutta sitäkin autenttisempaan tunnelmaan. 




Suosituimmat hawker centret ovat Lau Pa Sat (Rafflesin metroaseman lähettyvillä), Maxwell Food Centre Chinatownissa sekä Newton Circus aivan Newtonin metroaseman vieressä. Jos käyt juuri Maxwell Food Centressä ja haluat paikan suosituimman annoksen, suuntaa kojulle numero 10. Tilaa siellä hainanese chicken rice, joka on luultavasti Singaporen yleisin ruoka. Näin on tehnyt kojun seinään liimatun lehtileikkeen mukaan myös muuan Anthony Bourdain. Maukkaassa kanaliemessä keitettyä riisiä sekä kananpaloja, lisänä tulista inkivääri-chilikastiketta. Kastiketta lukuun ottamatta annos on hyvin mieto, joten Mini-Mallaskin popsi sitä innolla.


Kovin suurta visuaalista silmää ei kannata ruuilta hawkereissa odottaa, kuten osoittaa tämä intialaisen kojun annos Lau Pa Satilla. Otimme paria eri ruokaa ja tällaisen setin saimme. Jäätävän tulista, joten Mallas taisi syödä kaiken yksinään.



Kannattaa myös tottua siihen, että annoksissa lihanpalaset ovat yleensä aina mukana läskeineen ja nahkoineen. Ne saa närppiä pois halutessaan tai sitten syödä reippaasti, sillä tokihan niissä se paras maku taitaa olla.


Kun haluaa siirtyä hawkereista astetta ylemmäs, päädytään ostoskeskusten food courteihin. Ne ovat ihanan viileitä, kiitos tehokkaan ilmastoinnin, mutta muutoin toimintaperiaate vastaa ruokakioskeja. Food courtissa on lukuisia eri yritysten tiskejä, joilta voi hakea mieleisensä annoksen ja mennä syömään mihin tahansa pöytään. Tällä tavoin isonkin seurueen jäsenet saavat kukin haluamansa ruuan ja kaikki voivat silti syödä saman pöydän ääressä. Food courteja löytää käytännössä jokaisesta ostoskeskuksesta ja ostoskeskuksia puolestaan Singapore on täynnä. Ei tarvitse siis nälkää nähdä!

Oma kiinalaisen keittiön suosikkiruokani Singaporessa oli char kway teow. Onneksi, oi onneksi lähes joka paikassa voi siis vain osoittaa ruuan kuvaa sitä tilatessa eikä tarvitse tuollaista sanahirviötä yrittää mongertaa kokille. Banaaninlehden päällä tarjottava herkku sisältää paistettuja riisinuudeleita, kiinalaista makkaraa ohuina siivuina, joskus simpukoita ja aina kananmunaa miedossa soijakastikkeessa. Ainoa miinus olivat joka kerta täysin mauttomaksi jätetyt vihreät kasvikset.


Yksi maan yleisimmistä ja kuuluisimmista sapuskoista on curry chicken eli tulisessa curryliemessä hajoavan pehmeäksi keitettyä kanaa. Jotta syöminen puikoilla olisi mahdollisimman siistiä ja sotkutonta, kana lilluu liemessä kokonaisena koipena, luineen ja nahkoineen. Tee siis toisin kuin minä ja ÄLÄ laita päällesi valkoista paitaa tätä syödessäsi! Ainakaan omat puikonkäyttötaitoni eivät millään meinanneet riittää tähän ruokaan, mutta onneksi mahtava maku korvasi sotkun.


Riisistä ja nuudeleista saa helposti yliannostuksen; montaa ruokaa ilman niitä ei taida löytyä. Sen vuoksi olikin mahtavaa löytää välillä jotain ihan muuta, kuten tämä lihamuhennoksella täytetty intialainen lettu, murtabak. Emmekä syöneet sitä ihan missä tahansa kuppilassa, vaan The One and Onlyssa eli Zam Zamissa. ZZ on Singaporen vanhin muslimiravintola, perustettu vuonna 1908 ja se sijaitsee upeaa Sultan Mosqueta vastapäätä. Ravintola ei todellakaan komeile ulkonäöllä eikä sisätilojen koreudella, päinvastoin. Mutta lettu oli hurjan herkullinen ja sitä sai dipata mausteiseen kastikkeeseen. Kun olimme tämän murtabakin syöneet, bongasimme vastaavia myös monista muista ruokakojuista. Mutta mikään niistä ei ollut yhtä hyvä kuin Zam Zamissa.




Entäpä jotain makeaa herkkua? Tässä teille vohveli, jonka sisältä ehkä näkee pilkottavan vihreää paikallista hilloa, kayaa. Kaya tehdään kookosmaidosta ja kananmunasta (sekä parista muusta aineksesta) ja se on makeaa ja superhyvää! Kahviloista löytyy vohvelien lisäksi myös muun muassa kaya toasteja ja kaupoista sitä saa ostaa mukaan kotiin monennäköisissä purkeissa. Olenpa lusikoinut sitä kotona kaurapuuronkin päälle!


Helteisessä säässä jätskiä tekee aina mieli ja Singaporessa sen tarjoiluun on keksitty näppärä tapa. Ei mitään pallonpyörittelyitä tai tötteröitä, vaan isolla veitsellä jäisestä pahvipakkauksesta siivu jädeä irti ja kahden vohvelikeksin väliin. Tällä tavoin jätskiä myytiin pääostoskadulla Orchard Roadilla ja jonoa oli koko ajan. Jätskimakuja oli monia, myös kamala durian! Itse otin varman päälle ja päädyin minttusuklaaseen. Itse vohvelikeksit maistuivat aivan pahvilta, mutta muuten homma toimi näppärästi.



Ei kannata unohtaa paikallisiin ruokakauppoihin tutustumista, sillä ne vasta jänniä paikkoja ovat! Jos vertaa Prisman lihatiskiä ja Singaporen pikku-Salen kokoisen kaupan palvelutiskiä, jälkimmäinen voittaa 100-0. Valikoima on todella monipuolinen, mielenkiintoinen ja tavara ehdottoman tuoretta. Mitäpä, jos nappaisit illalliseksi tästä parisataa grammaa sammakonreisiä?


- Pulla


Liitän tämän jutun myös Mallaspulla matkailee -sivulle, josta löytyy aiemmat matkajuttumme.

tiistai 25. kesäkuuta 2019

Ruisruudut

Olipa yhtenä päivänä leipä loppu niin kaapista kuin pakkasestakin eikä kauppaan tehnyt mieli lähteä. Koska pitkällinen taikinanvaivauskaan ei houkuttanut, etsiskelin sopivan helppoa ja nopeaa ohjetta ja löysin oivan reseptin Peggyn pieni punainen keittiö -blogista



Ruisruutujen taikina valmistuu vain sekoittamalla ainekset yhteen, ilman vaivaamista. Taikina kumotaan pellille ja kaulitaan (minä en jaksanut kaivaa edes kaulinta esiin, vaan taputtelin taikinan jauhotetuin käsin) levyksi. Sitten hurruuttelin taikinapyörällä levyn sopivankokoisiksi ruuduiksi, annoin kohota ja paistoin. Todella hyviä uunilämpiminä ja seuraavana päivänä mikron tai leivänpaahtimen kautta lämmitettyinä! Nakkasin osan myös pakastimeen, josta niitä on kiva kaivaa pari kerrallaan iltapalalle.

Erityisplussaa ohje saa runsaasta ruisjauhojen määrästä, mikä tekee näistä höttövehnäleipiä maukkaampia!


Ruisruudut
5 dl vettä
2 tl suolaa
2 rkl sokeria
0,5 dl öljyä
1 pss kuivahiivaa
5 dl ruisjauhoja
4 dl vehnäjauhoja

Lämmitä vesi hieman kädenlämpöä lämpimämmäksi (+42 astetta). Sekoita jauhot ja kuivahiiva keskenään. Lisää lämpimään veteen suola, sokeri ja öljy ja lopuksi jauhoseos.

Ripottele leivinpaperoidulle uunipellille hiukan jauhoja ja kaada taikina pellille. Levitä jauhotetuin käsin tai kaulitse taikina pellin kokoiseksi, noin 1,5 cm paksuksi levyksi. Ajele taikinapyörällä (tai pizzaleikkurilla) ruuduiksi ja anna kohota peitettynä puoli tuntia. 

Paista 220-asteisen uunin keskitasolla noin 20 minuuttia.


- Pulla

tiistai 18. kesäkuuta 2019

Maissileipä valurautapannulla

Instagramissa pyörinyt #kuivakaappihaaste innosti minutkin penkomaan kaappien ja laatikoiden perukoilta erinäiset pussinjämät esiin. Ensimmäisenä käteen osui maissijauhot, joista olen aiemmin tehnyt siemennäkkäriä. Pitäisipä taas leipoa sitä, se on äärettömän hyvää! 


Mutta mitä muuta maissijauhoista voisi tehdä? Googlettelin asiaa ja ensimmäisenä eteen osui kivankuuloinen leipäresepti Meillä kotona -sivustolla. Taikina-ainekset vain sekoitetaan, hiivan tilalla käytetään leivinjauhetta (ei siis vaivausta, jes!) ja leipä paistetaan rapeapintaiseksi valurautapannulla. Juuri sopivan nopea ja helppo leipä arki-iltana pikaisesti leivottavaksi. Maissijauhojen ansiosta leipä on gluteeniton ja myös laktoositon.


Leipä olisi omiaan grilliaterian lisukkeeksi, ja Amerikassahan corn bread on olennainen osa bbq-kulttuuria. Ihan sellaisenaan leipä ei ehkä toimi niin hyvin, mutta kun kasaat päälle esimerkiksi nyhtöpossua ja muita lisukkeita, leipä pääsee oikeuksiinsa. 


Maissileipä
4 dl maissijauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 tl ruokasoodaa
1 tl suolaa
2 kananmunaa
5 dl piimää

Pannulle:
1 rkl öljyä

Lorauta valurautapannulla ruokalusikallinen öljyä ja nosta pannu uuniin. Laita uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Tee uunin ja pannun lämmetessä taikina.

Sekoita maissijauhoihin leivinjauhe, ruokasooda sekä suola. Sekoita toisessa kulhossa kananmunat ja piimä ja lisää ne kuivien aineiden joukkoon. Sekoita nopeasti tasaiseksi.

Ota kuuma pannu uunista ja kaada taikina siihen. Paista 20-30 minuuttia, kunnes pinta on ruskistunut ja leipä on kypsä.



- Pulla

keskiviikko 5. kesäkuuta 2019

Mallaspulla matkailee: Singapore, osa 1

Vietimme tänä keväänä kaksi kuukautta Singaporessa Maltaan töiden vuoksi. Koska reissu oli superantoisa, kokoamme tähän omaan makuumme osuvimmat nähtävyydet ja mielenkiintoisimmat kohteet, jos vaikka innostuisit niiden avulla lähtemään myös itse matkaan. Kakkospostauksessa käsitellään sitten sitä reissun parasta antia, ruokaa!


Singaporen kaupunkivaltio sijaitsee Kaakkois-Aasiassa hyvin lähellä päiväntasaajaa, vain 137 kilometrin päässä. Sijainnin takia Singaporessa on käytännössä aina kesä ja lämpötila pyörii 30 asteen tuntumassa päivin ja öin. Historian kylmin lämpötila on ollut 19 astetta, mikä antaa hiukan osviittaa lämmöstä. Hyvin korkea ilmankosteus tekee helteen kanssa ilmastosta kovin tukalan niin suomalaisille kuin myös paikallisille. Sen vuoksi kaikki mahdolliset sisätilat asunnoista ostoskeskuksiin, ravintoloihin ja metroasemiin ovat hyvin tehokkaasti ilmastoituja. Niihin oli ihana pujahtaa, kun viimeisillä voimilla raahusti tukalassa helteessä paahtavassa auringossa. En uskalla edes ajatella, kuinka paljon energiaa jokaisen sisätilaneliön ilmastointi siellä viekään!


Se, minkä lähes kaikki Singaporesta tietävät, on tiukka sääntöpolitiikka lähes kaiken suhteen. Roskaaminen ja purukumin käyttökielto lienevät ne tutuimmat, mutta sääntöjä riitti moneen suuntaan ja niistä tiedotettiin isoin kyltein ja sanktiouhkauksin joka puolella. Myös tupakointi oli kiellettyä lähes joka paikassa, lukuunottamatta pieniä länttejä, joihin sitten kaikki savunimijät kokoontuivat vieri viereen. Sääntöjä ja lakeja noudatetaan Singaporessa yleisesti ottaen kiitettävän hyvin, mikä tekee paikasta todella siistin ja turvallisen. Yhden yhtä laitapuolenkulkijaa tai kerjäläistä ei näkynyt koko kahden kuukauden aikana, mikä sai myös miettimään niiden todellista kohtaloa. Oliko heidät siivottu näkymättömiin johonkin valtion laitamille vai eikö niitä oikeasti ollut? Joka tapauksessa Singaporessa oli helppoa ja turvallista liikkua missä vain, mihin aikaan vuorokaudesta tahansa ja vaikka täysin yksin.

Mutta mennäänpä sitten niihin nähtävyyksiin, joita kävimme leppoisalla tahdilla läpi kahden kuukauden ajan. Jos matkaat Singaporeen viikoksi ja haluat nämä kaikki nähdä, kannattaa tehdä hyvä suunnitelma ja jättää riittävästi lepotaukoja väliin. Kosteassa helteessä pitkään tarpominen väsyttää nimittäin normaalia nopeammin.


Singaporen ykkösnähtävyys taitaa nykyisin olla Marina Bayn alueella sijaitseva Gardens by the Bay. Muutama vuosi sitten rakennettu futuristinen puutarha-alue lyö ällikällä jättimäisine superpuineen ja valtavine kasvihuoneineen. Superpuut on rakennettu betonista, mutta niiden pinnalla kiemurtelee eläviä kasveja. Puut on myös kiedottu täyteen valoköynnöksiä, mikä tekee paikasta upean erityisesti iltaisin. Lisäksi joka ilta superpuiden alueella nähdään vartin pituinen upea ääni- ja valoshow, joka on nähtävä!




Superpuiden lisäksi Gardens by the Baylla täytyy käydä kahdessa isossa, lasikupolisessa kasvihuoneessa. Kasvihuone on tosin huono termi kuvaamaan näitä jättimäisiä kupolihalleja, joista toinen, Flower Dome, kätkee sisäänsä tuhansittain upeita kukkia, ja toinen, Cloud Forest, oikean sademetsän sekä maailman suurimman sisävesiputouksen.




Gardens by the Bayn vieressä kohoaa yksi Singaporen maamerkeistä, luksushotelli Marina Bay Sands, joka minusta näyttää ihan lentävän surffilaudan ja ufon risteymältä. Jättimäisen hotellin ylätasanteella on maksullinen näköalapaikka sekä baari, joihin kuka tahansa talliainen voi mennä rahaa vastaan. Sen sijaan baarin vieressä olevaan uima-altaaseen pääsevät vain hotellin asukkaat. Harmi, sillä uima-allas ulottuu aivan reunalle asti, ja näkymät olisivat olleet hulppeat siellä polskiessa. No, kyllä sieltä itse tasanteelta ja baaristakin näki hienosti yli kaupungin.


Marina Baylta on kävelymatka Singapore Flyerille, joka vielä muutama vuosi sitten oli maailman suurin maailmanpyörä. Suuri se on vieläkin, ja yksi kierros ilmastoiduissa hyteissä kestää puoli tuntia. Näkymät ovat huikeat ja selkeällä ilmalla saattaa nähdä Malesiaan asti. Aivan pyörän alapuolella näkyy muun muassa Formula ykkösten ajama rata lähtösuorineen ja katsomoineen. Näkymät ovat hienot myös kohti bisneskeskustaa pilvenpiirtäjineen. Singaporehan on Aasian tärkeimpiä talouskeskuksia ja siellä pitää majaansa lukuisat pankit ja teknologiayritykset.




Singaporen tunnusmaskotti on Merlion, leijonan ja kalan yhdistelmä. Virallinen Merlion-patsas sijaitsee aivan keskustassa ja sylkee vettä suustaan tasaisen turistivirran sitä ikuistaessa. 


Huomattavasti suurempi Merlionin kopio töröttää Singaporen eteläpuolella sijaitsevalla Sentosan huvittelusaarella, ja siellä pääsee halutessaan kiipeämään myös patsaan päälaelle maisemia ihailemaan. Sentosa on siis se paikka Singaporessa, jossa pääsee tekemään kaikkea hauskaa, jos vain haluaa siitä maksaa. Saarelta löytyy Universal Studioiden huvipuisto, lukuisia viihteellisiä kohteita, vesipuistoja, aurinkorantoja, turistihintaisia ravintoloita ynnä muuta. 




Singaporen noin viisimiljoonaisesta väestöstä 3/4 on kiinalaisia. Näin ollen Chinatown on hyvin eläväinen ja iso alue, missä saa helposti kulumaan aikaa tunteja pelkkään kujalta toiselle vaelteluun. Rihkamaa myyviä kojuja on vieri vieressä, väliin mahtuu herkullista ruokaa myyviä katukioskikojuja ja jossain taustalla haiskahtaa kiinalaisten ihannoima durian-hedelmä. Sitä hajua ei tosin ole enää yhtään ikävä!




Chinatownin ohella Singaporesta löytyy Little India, josta löytyy kauniita hindutemppeleitä sekä Kampong Glam, jonka upein nähtävyys on suuri Sultan Mosque. Se näyttää kuin suoraan Aladdin-elokuvasta! Psst. Jos käyt Sultan Mosquessa, sen juurelta lähtevän pikkukadun varrella on ihana ruotsalainen kahvila, joka myy uunituoreita voisarvia, torttuja ja ainakin helmikuussa myös laskiaispullia!




Kauempana keskustasta sijaitseva Singapore Zoo on rankattu monissa arvioinneissa maailman parhaaksi eläintarhaksi. 28 hehtaarin kokoisella alueella elää yli 2800 eläintä, jotka näyttävät liikkuvan alueillaan kuin olisivat vapaita. Kaikki eläimet eivät siis ole kaltereihin suljettuina, vaan taitavasti tehdyt esteet pitävät heidät katselijoiden ulottumattomissa. Kannattaa lähteä heti aamulla, joskin kuuma ehtii tulla joka tapauksessa päivän aikana. 

Tarhassa pääsee myös itse tekemään monenlaista, kuten esimerkiksi syöttämään kirsikkatomaatteja jättiläiskilpikonnille, kuten Mallas tässä.
Varsinaisen eläintarhan lisäksi sen läheltä löytyy Night Safari, jossa pääsee hämärän laskeutuessa tutustumaan liikkuvissa vaunuissa eläinten elämään. Meiltä jäi Mini-Maltaan vuoksi yösafari kokematta, mutta se olisi varmasti ollut upea elämys! River Safarilla sen sijaan kävimme ja se esitteli koko joukon jokiluonnossa viihtyviä eläimiä. Kohokohtana ovat kaksi jättiläispandaa, mutta meikäläiset taitavat nähdä niitä jo riittämiin Ähtärissä ;)

Puistoja ja vehreyttä riittää Singaporessa, ja yksi parhaista paikoista tutustua luontoon on suurensuuri Botanic Gardens hiukan ydinkeskustan ulkopuolella. 67 hehtaarin suuruinen puisto avattiin jo vuonna 1859 ja on sekä paikallisten että turistien suosiossa. Silti siellä on rauhallista ja hiljaista. Jos käyt puistossa, vieraile ehdottomasti puiston keskellä sijaitsevassa National Orchid Gardenissa, joka tulvii orkideoita eri väreissä.


Asuimme ensimmäisen kuukauden hotellissa aivan Orchard Roadin vieressä. Orchard Road on shoppailijoiden paratiisi ja täynnä toinen toistaan hienompia ostoskeskuksia. Singaporelaisten harrastuksethan ovat shoppailu ja syöminen, mistä ei voi erehtyä kaupungissa kulkiessa. Kauppoja löytyy joka kukkarolle, ja kun on tarpeeksi kuluttanut rahaa ostoksiin, voikin istahtaa syömään johonkin tuhansista ravintoloista. Ei paha.

Singaporen loman voi kruunata nauttimalla kuuluisan Singapore Sling -drinkin sen aidossa luomispaikassaan eli Raffles-hotellin Long Barissa. Älä kauhistu lattioilla lojuvaa roskaa, se kuuluu asiaan. Drinkkien kaverina nimittäin poksautellaan auki maapähkinöitä, ja kuoret heitetään surutta suoraan lattialle. Mini-Mallas viihtyi baarissa erinomaisesti tonkien pähkinöiden kuoria.



- Pulla

Liitän tämän tekstin Mallaspulla matkailee -sivulle, josta löytyy myös muut matkajuttumme.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...