tiistai 21. helmikuuta 2017

Tarte Tatin & suolakaramellikastike

Kesä 2016 oli mukava. Yhtenä lomamatkana tuli heitettyä parin päivän reissu Porvooseen ja tutustuttua sen ravintoloihin. Hienoja paikkoja kerta kaikkiaan, joista erityisesti jäin haikailemaan Meat Districtin jälkiruoan, tarte Tatinin perään. Torttuhan on peräisin aiemmin Helsingissä vaikuttaneen Michelin-tähtisen Postresin valikoimista eikä siitä jälkiruoka enää parane.


tarte tatin omenatorttu ranskalainen

Tarte Tatinia oli siis päästävä tekemään itsekin, kunhan sopiva aika löytyisi ja kunnon valurautapannu löytäisi kotiimme. Asia pääsi unohtumaan hetkeksi, mutta kun aina upea iltapäivälehdistömme julkaisi Hans Välimäen Tarte tatinin reseptin, paluuta epäröintihetkiin ei enää ollut. 

tarte tatin omenatorttu ranskalainen

Jo pelkkä vilkaisu tortun aineksiin teki selväksi, ettei tästä voi tulla huonoa (tai terveellistä), ja kyljessä ollut jäätelöpallero sekä suolakaramellikastike palautti mielen kesäiseen Porvooseen.

tarte tatin omenatorttu ranskalainen

Aitoon Tatiniin ei taida päälle valutettava kinuski kuulua, mutta kokeile sitä – se kirjoittaa sen viimeisen pisteen i:n päälle. Suosittelen myös vahvasti keittämään karamellikastikkeen itse. Se ei vie kuin hetken, ja maku on eri planeetalta kaupan purkkikastikkeisiin verrattuna. Ripaus sormisuolaa korostaa makua entisestään.

tarte tatin omenatorttu ranskalainen suolakaramellikastike

Tarte Tatin Hans Välimäen tyyliin
2-4 kiinteää, hapokasta omenaa (määrä riippuu käytettävän pannun koosta)
2 dl sokeria
2 rkl kanelia
muutama ruokalusikallinen voita
500 g voitaikinaa

Poista omenista kodat. Kuori omenat ja leikkaa neljään osaan. Kaada puolet sokerista (1 dl) omenien joukkoon ja lisää kaneli. Sekoita.

Ripottele loput (1 dl) sokerista valurautaisen pannun pohjalle ja asettele omenapalat vieretysten siten, että pohja lähes peittyy. Ei väliä, vaikka osa palasista olisi hieman päällekkäin. Asettele voinokareet tasaisesti omenien väliin.

Aseta pannu hellalle ja lämmitä siten, että omenista irtoava neste ja pannulla oleva sokeri karamellisoituvat. Tämä onnistuu, kun kuumentaa omenia nelosella (1-6 asteikolla) tai kahdeksikolla (1-12 asteikolla). Kun neste alkaa olla ruskeaa, siirrä pannu pois levyltä. 

Kauli voitaikina ohueksi, hieman pannua suuremmaksi levyksi ja levitä se omenien päälle tiiviiksi kanneksi. Pistele taikinaan muutamia reikiä, jotta höyry pääsee ulos ja paista piirasta uunissa 175-200 asteessa noin 25-40 minuuttia, kunnes voitaikina on ruskistunut kevyesti.

Ota piiras ulos ja kumoa ylösalaisin tarjoiluastialle (meillä oli käytössä iso pizzalautanen). Varo kuumaa karamellinestettä, joka voi valua pannun ja tortun reunan välistä kääntöä tehdessä!

Kun piirakka on jäähtynyt hetken, tarjoile se vaniljajäätelön ja suolakaramellikastikkeen kera. 

tarte tatin omenatorttu ranskalainen

Suolakaramellikastike
1 dl kuohukermaa
1 dl fariinisokeria
0,5 tl sormisuolaa

Laita kerma ja fariinisokeri kattilaan ja keitä seosta välillä sekoittaen 5-10 minuuttia, kunnes se sakeutuu kevyesti. Ripottele sormisuola joukkoon. 

Jos kastike jähmettyy, voit lämmittää sitä varovasti mikrossa.

- Mallas

lauantai 18. helmikuuta 2017

Jyväskylän paras hampurilainen -testi, osa 11: Classic American Diner

Kutsun KFC-ilmiöksi asiaa, jossa jokin ravintola tarjoaa hinta-laatu-suhteeltaan alle keskitason ruokaa, mutta onnistuu kuitenkin saavuttamaan niin suuren suosion, että lähtee leviämään alkuperäisen sijaintinsa ulkopuolelle. Luonnollisesti termi juontaa juurensa Kentucky Fried Chickeniin, joka on globaalisti myös KFC-ilmiön näkyvin edustaja. Yhteistä kaikille KFC-ilmiön mannekiineille on, että viimeistään niistä poistuessa tulee äärimmäisen pettynyt olo omaan harkintakykyynsä. Meillä kaikilla on varmasti omat KFC-paikkamme, ilmianna omasi kommenteissa.

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Classic American Diner (Asemakatu 5) voitti aikoinaan majoituspalveluyrityksen järjestämän kisan kaupungin parhaasta hampurilaisesta antaen samalla alkusysäyksen testillemme. Olen aikaisempiin kokemuksiini perustuen pitänyt kyseistä paikkaa lähinnä kotimaisena KFC-ilmiön ilmentymänä, joten rajalliseen käsityskykyyni ei mahtunut kyseinen voittopalli. Kun testimme lähestyy jo loppusuoraa, oli lopulta aika tarkastaa Dinerin voittajapurilainen ja laittaa se omalle paikalleen.Samalla pääsen ehkä selville siitä, miksi Dinerissa näyttää aina olevan porukkaa ja myös lähemmäs KFC-ilmiön determinantteja.

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Se, mikä Dinerissa on kohdallaan, on sisustus. USA-teema hyppää silmille joka nurkassa niin Marilyn-nuken, Cowboys-pelaajan kuin erilaisten kylttien muodossa. Tausta-ajatuksena lienee ollut 50-luvun jenkkidiner, mutta on vaikea uskoa, että edes nostalgiajanoisinkaan omenapiirakanpurija pääsisi mielikuvissaan matkaamaan täysin perille. Muutoin pisteet sisustukseen panostamisesta! Toinen asia, josta Diner saa kiitosta, on tilojen laajuus ja saavutettavuus, joka mahdollistaa liikuntarajoitteisten ja lastenrattaiden paikalle tuonnin kohtuullisella vaivalla.

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Burgereita Dinerin menusta löytyy jokseenkin yhtä paljon kuin rasvaprosentteja keskivertomeetvurstista (pikaisesti laskettuna 37 kappaletta plus kaksi lasten purilaista). Kokoluokkia on niin 170 g, 200 g, 340 g, 400 g, 680 g aina 1020 gramman pihvisatsiin asti, joten isommastakin nälästä pääsee eroon.

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Päädyimme ottamaan Classic 200 gramman sekä Angus Beef Bacon 200 gramman burgerit, sillä ensin mainittu täytti hyvin testimme vaatimukset paikan peruspurilaisesta ja jälkimmäinen taas mahdollisti tutustumisen Dinerin rapean pekonin määritelmään. Lievää kisaväsymystä oli jo havaittavissa testiryhmässä, koska jätimme tarjoilijan tenttaamisen hyvinkin vähäiseksi pihvin laadusta ja lihan tuoreudesta, mutta toisaalta, eipä tarjoilijakaan kysellyt meiltä pihvien kypsyysasteesta. Kypsää nautakarjaa siis oli odotettavissa.

Jos paikan pääannos on hampurilainen, kovin hyvää kuvaa ei anna, että purilaiset tehdään teollisiin sämpylöihin (Royal Durum Roll kuulostaa kyllä hienolta sämpylän nimeltä; varmaan tehty durum-vehnään, mutta kuninkaallisuutta en käsitä), joiden reunoja oli näytetty pannun pinnalla hyvin kevyesti. Pehmeitä, lötköjä eikä minkään makuisia.

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Vaikka pihvit olivat painoltaan samankokoiset, Angus oli paksu ja pinta-alaltaan sämpylän kokoinen, kun taas Classicin pihvi oli littanaa sorttia ja levisi reippaasti sämpylän ulkopuolelle. Classicia olisikin ollut toivotonta syödä käsin, mutta Angus olisi tähän voinut taipunutkin. Classicin pihvi oli paistettu yllättävänkin hyvin ja saatu jäämään sopivan mehukkaaksi, kun taas Angus oli harmillisesti viettänyt pannulla aivan liian pitkän tovin ja ehtinyt samalla kuivahtaa. Classicin pihvi maistui perusjauhelihapihviltä eli ei säväyttänyt, mutta ei tuottanut totaalipettymystäkään. Angus oli pelkästään kuiva.

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Kuten kuvista näkee, lautanen pursusi tavaraa. Hampurilaisen kylkeen oli tyrkätty niin coleslaw, ranskalaiset kuin iso suolakurkun lohkokin, ja itse burgeri oli syönyt sisuksiinsa cheddarsiivun, salaatinlehden, yhden valjun tomaattisiivun, raakaa punasipulia ja majoneesia. Emme ymmärtäneet raa’an sipulin funktiota eivätkä välistä löytyneet tuotteet olleet tainneet pääkokin mielikuvitusta kovin paljoa rasittaneet, koska tätä perinteisempää hampurilaistäytteistystä joutuu etsimään… no, lähimmältä ABC:lta. Annettakoon tätä toki hieman anteeksi, sillä mahdollisimman peruspurilaistahan tässä oltiin hakemassa.

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Angusburgerin luota löytyi vielä pekonia, joka oli paistettu jättäen puolet rapeaksi ja puolet lähes mediumiksi. Näitä syödessä fiilikseksi jäi, että asiakkaan on tarkoitus tuunata hampurilaisensa itse pöydässä, koska niin coleslaw, suolakurkku kuin pöytämausteena olleet sinappi, ketsuppi ja chilikastikkeet oli jätetty välistä pois.

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Ranskalaiset perunat olivat sellaisia tikkuperunoita, joita voi odottaakin saavansa eli täyttivät odotukset, mutta eivät yllättäneet positiivisesti. Ne olivat kuumia, suolaisia ja päältä hiukan rapeita ja sisältä jauhoisen perunaisia. Kummastelimme tovin myös, miksi osassa ranskalaisia oli selkeitä jäämiä paprikajauheesta, kun taas suurin osa oli pelkällä suolalla kyllästettyjä.

Hintansa puolesta Dinerin burgerit menivät tasaiseen keskisatsiin Classicin kustantaessa 14,60 euroa ja Anguksen 15,90 euroa.

Jyväskylän paras hampurilainen testi mallaspulla classic american diner

Nyt kuitenkin se kysymys, onko Dinerin hampurilainen ansainnut ykköspaikkansa? Helppo vastaus: ei. Se ei ole kaupungin paras purilainen, ja samaan hintaan löytyy parempiakin. Ei se umpisurkea ollut, kuten Classicin kohtalainen pihvi osoitti, mutta ei säväyttänyt millään tavalla. Ehkä kuitenkin opin hieman lisää taas KFC-ilmiöstä: keskeinen sijainti, ilmeisen helppo paikka liikkua, tuttu ja turvallinen ruokalista sekä hyvä brändäys (kaikki, minkä eteen liitetään Amerikka tai New York jossain muodossaan tuntuvat uppoavan ihmisiin hyvin) auttavat asiaa. Niin pitkään kuin ihmiskunta on mukavuudenhalussaan laiska ja kokeilunhaluton, KFC-ilmiö on voimissaan.

Tulokset:
  • Pihvin laatu ja maku: 7+
  • Täytteet: 6,5
  • Sämpylä: 7
  • Ranskalaiset: 7+
  • Hinta: 8+
Kokonaisarvosana: 7

- Mallas ja Pulla

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

Uunitomaattipasta

Yksi viime kesän parhaista ruokalöydöistäni oli uunitomaattien nerokkaan yksinkertainen resepti, josta kirjoitin minttuisen varhaisperunasalaatin yhteydessä. Kypsät tomaatit saunotetaan yön yli matalassa lämmössä, jolloin niiden maku tiivistyy täydelliseksi. Uunitomaatteja voi herkutella sellaisenaan, heittää salaatin joukkoon tai laittaa pastaan, kuten tällä kertaa.


uunitomaattipasta mallaspulla tomaatti pasta

Paitsi ettei nyt ole kesä. Eikä tomaattien sesonki varsinkaan. Älä siis yritä tehdä tätä niistä kalpeista, raaoista ja kalliista tomaateista, joita kauppojen laareissa tällä hetkellä majailee. Jos kuitenkin satut löytämään edullisia, jo pehmeneviä punaisia tomaatteja, voit harkita, josko teet kuten minä ja kokeilet uunitomaattien valmistusta pakkaskeleilläkin.

uunitomaattipasta mallaspulla tomaatti pasta

Jos hyvin käy, saat lähes yhtä hyviä tomaatteja aikaan kuin kesällä. Joka tapauksessa huonommatkin tomaatit saavat uunissa runsaasti lisää makua ja ne toimivat hyvin tavallisen voileivänkin päällä.

Tomaattipastan, kuten myös uunitomaattien, innoittajana toimi Gastronaatti-kirja. Vähensin himpun verran alkuperäisen reseptin voin määrää, lisäsin yhden sipulin ja vaihdoin tuoreen timjamin paremman puutteessa kuivattuun.

uunitomaattipasta mallaspulla tomaatti pasta

Koska tomaattien lisäksi tämän ruoan jujuna on pasta paljaimmillaan, valitse ruokaan hyvä, laadukas tuote. Hyvän pastan tunnistaa monesti kalliimmasta hinnasta eli 10 makaronipussia eurolla -tuote ei välttämättä ole paras valinta tähän. Muista myös maustaa pastan keitinvesi merivesimäiseksi eli reilusti suolatuksi, jotta pasta saa makua.

uunitomaattipasta mallaspulla tomaatti pasta

Uunitomaatit
2 kg kypsiä tomaatteja
oliiviöljyä
muutama tuore timjamin oksa / 1 tl kuivattua timjamia
suolaa ja sokeria

Uunitomaattipasta
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
50 g voita
1 tl timjamia
rouhaisu mustapippuria
10 uunitomaattia
1 dl parmesaania raastettuna

pennepastaa
suolaa keitinveteen

Aloita uunitomaattien valmistus edellisenä iltana. Huuhdo tomaatit ja kuivaa. Halkaise kannan kohdalta ja poista kanta veitsellä. Nosta tomaatit pellille leikkuupinta ylöspäin vieri viereen, yhteen tasoon. Laita tarvittaessa tomaatit kahdelle eri pellille.

Pirskota päälle kevyesti öljyä ja ripottele päälle suolaa ja sokeria. Lisää myös timjami. Laita pelti 100-asteiseen uuniin ja anna olla yön yli. Pidä uuninluukun välissä kauhaa, jotta kosteus pääsee haihtumaan pois.
Seuraavana päivänä kuumenna pastan keittovesi kiehuvaksi ja mausta reilusti suolalla. Lisää pasta kiehuvaan veteen ja keitä al denteksi eli juuri ja juuri kypsäksi.

Tee sillä välin kastike. Hienonna sipuli ja valkosipulinkynnet. Sulata voi isolla pannulla ja kuullota sipuleita hetki. Mausta timjamilla ja mustapippurilla. Revi tomaatit pariin osaan ja lisää pannulle.

Valuta pasta ja ota puolisen desiä keitinvettä talteen. Kaada keitetty pasta pannulle kastikkeen joukkoon ja pyöräytä sekaisin. Lisää keitinvettä tarvittaessa tilkka joukkoon. Tarjoa heti parmesaanin kanssa.

- Pulla

lauantai 11. helmikuuta 2017

Kuningattaren hätävara – ystävänpäivän pikaherkku

Vanhasta kunnon pappilan yllätysvierasherkusta kuoriutuu kaunis kuningattaren hätävara, joka valmistuu pikaisesti ystävänpäivän jälkiruoaksi.

kuningattaren hätävara jälkiruoka ystävänpäivä mallaspulla

Hätävaran perusainekset muodostuvat siitä, mitä kaapeista löytyy. Murenna annoskulhon pohjalle pikkuleipiä, joulupipareita tai kuivakakun loput. Täyteläinen vaahto syntyy tällä kertaa kuningatar-tuorejuustosta, joka notkistetaan maustamattomalla jugurtilla. Ripaus vaniljajauhetta sopii makuun hyvin.

kuningattaren hätävara jälkiruoka ystävänpäivä mallaspulla

Koristelu hoidetaan pakastimesta löytyvin marjoin, kuningattaren hengessä tietysti vadelmin ja mustikoin. Vielä pari keksimurua päällimmäiseksi ja annos on valmis joko heti nautittavaksi, jolloin keksit ovat vielä rapeita tai hetken viileässä vetäydyttyään.

kuningattaren hätävara jälkiruoka ystävänpäivä mallaspulla

Iloista ystävänpäivää, jota kannattaa juhlia joka päivä, vuoden ympäri!

Kuningattaren hätävara

2 annosta

3 digestiivikeksiä
2 piparkakkua
100 g Creme Bonjour Kuningatar -tuorejuustoa
1 dl maustamatonta jugurttia
(1 rkl tomusokeria)
ripaus vaniljajauhetta tai 1 tl vaniljasokeria
0,5 dl mustikoita
0,5 dl vadelmia

Murskaa kaksi digestiivikeksiä sekä piparkakut ja laita annoskulhojen pohjalle.

Vatkaa tuorejuusto notkeaksi ja lisää jugurttia. Mausta vaniljajauheella ja tarkista makeus; lisää tarvittaessa hieman tomusokeria. Lusikoi vaahto keksien päälle.

Laita pinnalle marjat ja murenna yksi digestiivi pinnalle. Tarjoa joko heti, jolloin keksit pysyvät rapeina tai anna vetäytyä hetki jääkaapissa.

kuningattaren hätävara jälkiruoka ystävänpäivä mallaspulla


- Pulla

keskiviikko 8. helmikuuta 2017

Vegaaninen kookospannacotta & limoncelloveriappelsiinia

Kutsuin kylään ystävän, joka noudattaa gluteenitonta vegaaniruokavaliota. Sopivan tarjottavan keksiminen vei yllättävän paljon aikaa, mutta otin haasteen innolla vastaan. Joskus olen leiponut gluteenittomasti, mutta vegaaniuteen yhdistettynä tämä tuotti ongelmia. Pääruokaa miettiessä kasvikset eivät jostain syystä juolahtaneet ensin ollenkaan mieleeni :) 


Onneksi ystäväni vinkkasi kasviswokin olevan yksi esimerkki hänen lempiruoistaan, joten muokkasin luottowokkiani hitusen: liha vaihtui kylmäsavutofuun (mukava yllätys, sillä makua löytyi ja koostumus oli kunnollisen etukäteispaistamisen jälkeen kiva), osterikastike vaihtui normaaleihin mausteisiin ja munanuudelit riisinuudeleihin. 



kookos pannacotta kookospannacotta veriappelsiini limoncello vadelma jälkiruoka


Jälkiruoaksi tein Chocochilin reseptillä kookospannacottaa jättäen mangokiilteen pois. Toisin kuin yleensä, tämä pannacotta hyydytettiin liivatteiden sijaan perunajauholla. Kumottavaa tästä ei tule, mutta pannacottamainen koostumus saavutetaan kyllä. Maku oli keveän raikas, ja kookoksen maku tuli vienosti esiin. 

kookos pannacotta kookospannacotta veriappelsiini limoncello vadelma jälkiruoka

Veriappelsiinit ovat nyt jälleen sesongissa, joten tein niistä pannacotan päälle hedelmäsalsan vadelmien kanssa. Marinoin salsaa hetkisen limoncello-liköörillä, sillä sitruksinen maku toimii mainiosti kookoksen kanssa. 


Kookospannacotta & limoncellomarinoitua veriappelsiinia ja vadelmaa

4 annosta 


1 tlk (400 g) kookosmaitoa
1 dl vettä
2 rkl perunajauhoja
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
puolikkaan sitruunan kuori ja mehu

2 veriappelsiinia
1,5 dl vadelmia
3 rkl limoncelloa
1 rkl hunajaa

Aloita pannacotan teolla, jotta se ehtii jäähtyä ennen tarjoilua. Laita kookosmaito kattilaan ja huuhtaise tölkki vedellä (1 dl). Lisää perunajauhot ja sokeri. Kuumenna koko ajan sekoittaen ja anna pulpahtaa kerran. Nosta sivuun ja lisää vaniljasokeri sekä puolikkaan sitruunan mehu ja raastettu kuori. Jaa annosmaljoihin ja anna jäähtyä jääkaapissa kylmiksi. 

Kuori veriappelsiinit hedelmälihaa myöten ja paloittele kalvottomiksi lohkoiksi. Laita lohkot ja vadelma pieneen kuppiin ja kaada päälle limoncelloa. Ripottele joukkoon sokeri ja sekoita sekaisin. Anna maustua huoneenlämmössä puolisen tuntia ja jaa sitten jäähtyneiden pannacottien päälle.

kookos pannacotta kookospannacotta veriappelsiini limoncello vadelma jälkiruoka

- Pulla

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Rapeat perunat à la Hawksmoor

Jos innostuit tekemään purkkiankkaa, sinulla saattaa olla pakastimessa jääpalamuotillinen ankanrasvaa vailla käyttötarkoitusta. Tässä yksi idea parin jääpalakuution hyödyntämiseen: rapeat perunat lontoolaisravintola Hawksmoorin tapaan!


rapeat perunat hawksmoor ankanrasva paistetut perunat mallaspulla

Idean löysimme Sillä Sipuli -blogista, jossa näitä pottuja oli testattu jo viisi vuotta sitten. Taaperramme perässä, tasaisen varmasti. He taas olivat bonganneet reseptin Kauppalehti Optiosta, jossa ruokaguru Mikko Takala oli näistä kirjoittanut.

rapeat perunat hawksmoor ankanrasva paistetut perunat mallaspulla

Rapeaakin rapsakammat perunat syntyvät näin: ota kilo jauhoisia perunoita, kuori ja kuutioi. Keitä hyvin suolatussa vedessä juuri ja juuri kypsiksi. Kun olet kaatanut veden pois, seuraa oma lisäyksemme: puolisen desiä polentasuurimoita (tai korppujauhoja) perunoiden joukkoon, kansi kiinni ja hölskytä sekaisin. Polenta takertuu kiinni perunoiden pintaan, ja valmiissa perunoissa on entistäkin ihanampi, rapea kuori.

rapeat perunat hawksmoor ankanrasva paistetut perunat mallaspulla

Ravistellut perunat kumotaan uunivuokaan ja valellaan kuumennetulla ankanrasvalla. Pyöräytys sekaisin ja uuniin tunniksi. Pari kertaa sekoitetaan kypsennyksen aikana, jotta perunat rapeutuvat joka puolelta. Valmiiden päälle vielä ripaus suolaa etkä kaipaa enää muuta ohjetta paistetuille potuille.

rapeat perunat hawksmoor ankanrasva paistetut perunat mallaspulla

Rapeat perunat à la Hawksmoor
1 kg jauhoisia perunoita
0,5 dl polentasuurimoita tai korppujauhoja
5 rkl ankanrasvaa
sormisuolaa

Kuori ja kuutioi perunat. Keitä suolatussa vedessä juuri ja juuri kypsiksi. Kaada vesi pois, lisää polentasuurimot kattilaan, laita kansi kiinni ja ravistele sekaisin. Ei haittaa, vaikka perunat hiukan hajoaisivat samalla.

Kaada perunat uunivuokaan. Kuumenna ankanrasva kattilassa kuumaksi ja kaada perunoiden päälle. Sekoittele ja laita uuniin 200 asteeseen tunniksi. Sekoita pari kertaa kypsennyksen aikana. Mausta lopuksi sormisuolalla.

rapeat perunat hawksmoor ankanrasva paistetut perunat mallaspulla


- Pulla

torstai 2. helmikuuta 2017

Runebergin mehevin kakku

Hyvän Runebergin tortun tunnusmerkit löytyvät kolmesta M:stä: mehevyys, mehukkuus ja vahva mantelisuus. Nämä kaikki löytyvät luottoreseptistäni, jolla leivoin tällä kertaa pitkulaisen Runebergin kakun.


Runebergin kakku mallaspulla leivonta

Mehevyyden ja mehukkuuden takaa kaksi asiaa: taikinaan lusikoitu omenasose sekä kostutusliemi. Kypsä kakku valellaan anteliaasti manteliliköörillä, jota lämmin leivonnainen imee kuin pesusieni. 

Runebergin kakku mallaspulla leivonta

Tasaisen kostumisen takaa pitkällä cocktailtikulla kakun pintaan tökityt reiät, joita pitkin liemi valuu kakun joka kulmaan. Rumat reiät eivät tarjoiltaessa kuitenkaan näy, sillä kakku kiepsautetaan ylösalaisin kuorrutusta varten.

Runebergin kakku mallaspulla leivonta

Taikinaan tulevat mantelit sekä piparkakut kannattaa rouhia suurpiirteisen karkeasti, jolloin hampaissa rouskuu mukavasti kakkua syödessä. Kakun kannattaa antaa myös jäähtyä kunnolla ennen kuorrutusta, jotteivät valkoiset raidat sula, kuten minulla ;)

Herkullista Runebergia!

Runebergin kakku mallaspulla leivonta

Runebergin kakku
200 g voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
0,75 dl mantelirouhetta
1,5 dl piparkakkumuruja
1,5 dl korppujauhoja
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1,5 dl omenasosetta
0,5 dl maitoa

Kostutusliemi:
1 dl vettä
1 rkl sokeria
3 rkl mantelilikööriä

Koristelu:
1,5 dl vadelmamarmeladia
1 dl tomusokeria
1 tl sitruunamehua

Vaahdota voi ja sokeri. Lisää munat yksitellen hyvin sekoittaen. Yhdistä kuivat aineet keskenään ja sekoita voivaahtoon. Lisää lopuksi omenasose ja maito.

Voitele suorakulmainen leipävuoka ja kaada taikina vuokaan. Paista uunin alatasolla 200 asteessa 20-30 minuuttia. Testaa välillä tikulla, onko kakku kypsä. Peitä vuoka tarvittaessa foliolla, jos pinta ruskistuu liikaa. 

Tee kostutusliemi kiehauttamalla vesi ja sokeri, jotta sokeri liukenee. Lisää mantelilikööri (ja kiehauta uudelleen, jos haluat alkoholin pois). Pistele kypsän, lämpimän kakun pintaan cocktailtikulla pieniä reikiä ja kaada kostutusliemi tasaisesti kakun päälle. Anna nesteen imeytyä ja kakun jäähtyä vuoassaan rauhassa ja kumoa se sitten tarjoiluvadille.

Levitä jäähtyneen kakun päälle vadelmamarmeladi. Yhdistä tomusokeri ja sitruunamehu. Lisää tarvittaessa tilkka vettä, jotta saat sopivan koostumuksen. Lusikoi kuorrute pieneen muovipussiin, leikkaan kulmaan reikä ja pursota raidat kakun pinnalle.

- Pulla
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...