tiistai 7. huhtikuuta 2020

Perinteinen pasha

Pääsiäisaamun aamiaiselle kuuluu olennaisena osana pasha. Sitä ei syödä jälkiruoaksi, vaan nimenomaan osana aamiaista, jolloin juhlava olo alkaa heti aamupalasta ja jatkuu päivällisherkkujen kautta illan suklaamunamutusteluun. Toki olen tehnyt joskus pashantyyppisiä väännöksiä jälkiruoaksikin, kuten näitä hedelmäisiä pashamaljoja muutama vuosi sitten.


pasha pääsiäinen perinteinen perinneresepti juhla leivonta jälkiruoka rahka


Aamiaispashaksi sopii kuitenkin parhaiten se aito ja oikea, voita ja kermaa sisältävä herkku, joka saa vetäytyä muotissaan yön yli. Oikeita puisia pashamuotteja minulla ei ole, mutta tavallinen kahvisuodatin tai jopa siivilä sopii tehtävään ihan yhtä hyvin. Sideharsoakaan ei tarvitse, vaan suodatinpaperi ajaa asian. 

Tämän reseptin pohjan otin Perinneruokaa prkl -blogista, mutta muokkasin sitä vaihtamalla korintit manteliliköörissä liotettuihin rusinoihin. Jätin myös appelsiinin mehun kuorineen pois ja pistin sen sijaan hiukan enemmän sitruunaa. Ohje oli myös valtaisan iso, kahdeksalle hengelle tarkoitettu, joten puolitin sen suosiolla. Silti saimme syödä siitä useaan otteeseen kahden hengen taloudessa.

pasha pääsiäinen perinteinen perinneresepti juhla leivonta jälkiruoka rahka

Pashan teosta jää aina yli myös heraa, joka on loistava pohja sämpylöille ja leipätaikinoille. Voit käyttää sen vaikkapa tähän nopeaan kaurapeltileipään.

Pasha 
75 g voita
1 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 keltuaista
375 g maitorahkaa
1 dl kuohukermaa
2 valkuaista
50 g rusinoita
0,5 dl mantelilikööriä
puolikkaan sitruunan kuori ja mehu

Laita ensin rusinat likoamaan mantelilikööriin ainakin tunniksi.

Vaahdota pehmeä voi ja sokerit. Lisää keltuaiset yksitellen vatkaten. Lisää rahka sekä rusinat likööreineen. Vaahdota valkuaiset ja kerma erikseen vaahdoksi ja lisää ne voi-rahkaseokseen varovasti nostellen. Mausta sitruunan kuorella ja mehulla.

Jos omistat oikean pashamuotin, käytä sitä. Muutoin voit hyödyntää kahvisuodatinta sekä siivilää laittamalla niihin suodatinpaperit. Laita alle iso muki tai kulho ja kaada massa suodattimeen. Laita lautanen päälle painoksi ja anna valua yön yli. 

Kumoa tarjolle ja koristele kiiviviipaleilla.

- Pulla

torstai 2. huhtikuuta 2020

Siskonmakkarapasta

Siskonmakkarakeitto on Maltaan lempiruokia, mutta välillä noista pursotettavista makkaroista on kiva kokeilla muutakin ruokaa. Kotiin oli kulkeutunut Marttojen esitelehtinen, jossa mainostettiin simppeliä siskonmakkarapastaa. Koska pasta ja makkara ovat takuuhittejä myös Mini-Maltaalle, oli helppo päätös kokeilla tätä ruokaa.



Pastaa, siskonmakkaraa, valkosipulilla maustettua tomaattimurskaa ja pinnalle vähän tuoretta basilikaa, jos sellaista herkkua sattuu kotoa löytymään; kovin kummoista raaka-ainearsenaalia et tähän tarvitse. Onnistuu siis kaikilta ja maistuu hyvältä!


Siskonmakkarapasta
1 pkt siskonmakkaroita
2 rkl öljyä
2 sipulia
2 tlk valkosipulitomaattimurskaa (yhteensä noin 800 g)
0,5 tl suolaa
0,5 tl mustapippuria myllystä
1 ruukku basilikaa

400 g pastaa
parmesaaniraastetta

Lämmitä öljy paistinpannulla ja purista siskonmakkarat nokareiksi suoraan kuumalle pannulle. Ruskista ne ja siirrä pois pannulta.

Kuullota hienonnetut sipulit pannulla ja lisää sitten tomaattimurska ja mausteet. Keitä kastiketta kannen alla 10 minuuttia, lisää sitten makkarat ja jatka keittämistä vielä viitisen minuuttia.

Kastikkeen kiehuessa keitä pasta suolatussa vedessä al denteksi, valuta ja lisää kastikkeen joukkoon lopuksi. Revi basilika mukaan.

Ripottele valmiiden annosten päälle parmesaaniraastetta.


- Pulla

tiistai 24. maaliskuuta 2020

Porkkanainen mac'n'cheese

Mac'n'cheese, tuo tuhdeista tuhdein pastavuoka, josta parhaan ravintolakokemuksen olen nautiskellut New Yorkin Harlemissa, Dinosaur Bar-B-Que -ravintolassa monta vuotta sitten. Kylkeen tuotiin muutama muu yhtä tuhti side dish ja varsinaisena annoksena kokonainen ribsirivistö. Vyöryimme ravintolasta ulos ja metroon ;)

Kotona en ollut kuitenkaan mac'n'cheeseä koskaan tehnyt, mutta selaillessani viime syksyistä K-Ruokalehteä bongasin vähän erilaisen version tästä ruuasta. Ei juustokastikkeiden keittelyä, vaan makaronien joukkoon hulautettiin Valion dippimuotoista sulatejuustoa, savupekonin makuista. Pinnalle tuli pussillinen cheddarjuustoraastetta, mikä takasi juuston riittävyyden ruuassa. Mutta se, mikä tästä teki erilaisen, oli porkkanasose. Kokonainen valmistuubi kaupan porkkanasosetta toi ruokaan paitsi kasvispitoisuutta, myös upean oranssin värin. Jopa niin oranssin, että blogikuvaa ottaessa väri tökki kuvaajan silmään pahemman kerran..


Ruuasta tuli ihan jees arkiruokaversio, mutta itse juustonmaku jäi aika vaisuksi. Seuraavalla kerralla taidan kokeilla sitä oikeaa mac'n'cheeseä ja jollain todella voimakkaalla juustolla, sillä kun näin tuhtia ruokaa syö, pitää myös maun olla kohdallaan.


Porkkanainen mac'n'cheese
1 pss (400 g) makaronia
1 prk (250 g) Valio Koskenlaskija Ruoka & Dippi savupekoni -sulatejuustoa
1 pkt (500 g) porkkanasosetta
0,25 tl suolaa
0,25 tl mustapippuria rouhittuna
150 g cheddarjuustoraastetta

Keitä makaronit pakkauksen mukaan kypsiksi ja valuta. Voitele uunivuoka.

Sekoita kulhossa sulatejuusto, porkkanasose ja mausteet. Lisää joukkoon makaronit, sekoita ja kaada uunivuokaan. Ripottele pinnalle cheddarraaste.

Paista 200-asteisessa uunissa 20-25 minuuttia. Anna vetäytyä hetki ennen syömistä.


- Pulla

keskiviikko 11. maaliskuuta 2020

Nyhtöpizza

Satuitko katsomaan alkuvuodesta televisiossa tullutta Koko Suomi leipoo -ohjelmaa? Ohjelman lähetysaika on täydellinen, sillä pimeimmän talven kohdalla on ihanaa katsella kesällä kuvattua ohjelmaa, jossa aurinko paistaa koko ajan, on vihreää ja kärpäset pörräävät avokeittiössä. Vaikka tuomarit ovat ajoittain tiukkasanaisia, ohjelman henki on kuitenkin positiivinen ja kannustaa kotonakin leipomaan. Tosin monet luomukset ovat niin upeita ja ohjeet yksityiskohtaisia, että niiden toteuttaminen kotona on jäänyt suunnittelun asteelle.


Toisin kävi pizzajakson kohdalla, josta nappasin talteen nyhtöpizzan ohjeen. Sen resepti on finaaliin yltäneen Maijan luomus; alkuperäinen ohje löytyy täältä. Nyhtöpizza kuulosti hauskalta ja uniikilta idealta, ja kun Maija lupasi, että se on helppo tehdä, päätin minäkin kokeilla. 


Ensin tehdään pizzataikina, joka kaulitaan, leikataan taikinapyörällä neliöiksi ja täytetään haluamillaan täytteillä. Noudatin Maijan reseptiä ja käytin salamisuikaleita, kalamataoliiveja sekä mozzarellaa. Täytetyt neliöt pyöritellään palloiksi, dipataan ensin oliiviöljyyn ja sitten juustoraasteeseen ja ladotaan torvikakkuvuokaan. Valmiista kakusta nyhdetään sitten paloja irti ja dipataan itsetehtyyn tomaattisoosiin. Hauska idea illanistujaisiin!

Ainoa miinus oli luomuksen täydellinen jumahtaminen kakkuvuokaan. Olin voidellut keraamisen vuoan huolellisesti, mutta pizzakakku ei inahtanutkaan kumotessa. Raavin, revin ja kauhoin sitä lusikalla irti, jolloin lopulta puolet kakusta humpsahti tarjoiluvadille. Loput palaset revin sormilla ja asettelin parhaan kykyni mukaan kakun pinnalle. Basilikanlehdet peittivät pahimman rumuuden ;) Ensi kerralla taidan vuorata vuoan leivinpaperilla, sillä vuokani koki sen verran kovia raaputussessiossa, etten uskalla yrittää enää alkuperäisellä tavalla uudestaan.

Tältä kakku näytti vielä nättinä vuoassa ollessaan...



Nyhtöpizza

Taikina:
2 dl vettä
20 g hiivaa
0,5 tl suolaa
ripaus sokeria
2 rkl oliiviöljyä
4-5 dl durumvehnäjauhoja

Täyte:
1 pallo mozzarellaa
150 g salamisuikaleita
100 g kalamata-oliiveja
1-2 dl oliiviöljyä
150 g parmesaania raastettuna (tai muuta voimakasta juustoraastetta)

Tomaattikastike:
1 prk tomaattimurskaa (Mutti)
1 sitruuna
1 punasipuli
2-3 valkosipulin kynttä
suolaa
mustapippuria
ripaus sokeria

Koristeeksi:
tuoretta basilikaa

Tee ensin taikina. Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen. Lisää suola, ripaus sokeria sekä oliiviöljy. Sekoita ja lisää jauhoja pienissä erissä. Alusta taikina pehmeäksi ja anna kohota liinan alla kaksinkertaiseksi. 

Taikinan kohotessa paloittele mozzarella, viipaloi oliivit ja kaada öljy syvään kuppiin. 

Kauli kohonnut taikina muutaman millin paksuiseksi levyksi. Jaa levy taikinapyörällä noin 6 x 6 cm kokoisiksi neliöiksi. Nostele neliöille mozzarellaa, salamisuikaleita ja oliiviviipaleita. Nipistele neliöiden reunat kiinni ja pyöritä ne palloiksi. 

Kasta pallot ensin öljyyn ja pyörittele sitten juustoraasteessa. Minulle riitti desi öljyä, mutta lisää tarpeen mukaan. Lado pallot huolella voideltuun (tai leivinpaperilla vuorattuun) torvikakkuvuokaan väljästi. Jätä kohoamiselle varaa noin kolmasosa vuoan korkeudesta. 

Anna kohota vielä vartin verran ja paista sitten 180-asteisessa uunissa noin 40 minuuttia. Anna hetki jäähtyä ja kumoa sitten tarjoilulautaselle. 

Kakun paistuessa tee tomaattikastike. Valuta tomaattimurskaa hetki siivilässä. Raasta hyvin pestyn sitruunan kuori. Hienonna sipuli ja valkosipuli. Laita kaikki ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella silkkiseksi. 

Koristele kumottu pizza tuoreella basilikalla.


- Pulla


keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Laskiaispullawrapit

Viime vuonna menetimme Singaporen seikkailun vuoksi laskiaisherkut kokonaan, joten tänä vuonna otan ilon irti vähintään kaksinkertaisesti. En pahemmin innostu mistään uusista perinneherkkujen tuunauksista, vaan haluan syödä laskiaispullani perinteisenä sen kerran, kun niitä on lupa syödä. Paras herkku syntyy tuoreesta pullasta, mantelimassasta JA vattuhillosta sekä runsaasta määrästä kermavaahtoa.


Kun luin viime keväänä Elna Nykänen Anderssonin kirjaa Kära Sverige - Ruotsalainen ruokakirja, nappasin siitä talteen useamman mielenkiintoisen reseptin. Äitienpäiväksi leivoin todella herkullisen Prinsessa Estellen kakun, ja nyt päätin kokeilla laskiaispullawrappeja! Normaalisti en olisi näistäkään varmaan innostunut, mutta Elna onnistui kirjassaan vakuuttamaan minut, että kokeileminen kannattaisi.


Wrap-laskiaispulla syntyi ruotsalaisessa Tösse-leipomossa, jossa kondiittori Mattias Ljungberg uskaltautui kehittämään perinteisestä semlasta (ruotsalaisittain laskiaispulla) uuden version. Suosio taisi yllättää leipomonkin, joka joutui palkkaamaan lisää henkilökuntaa asiakkaiden vaatiessa yhä lisää ja lisää laskiaiswrappeja. Wrapin juju taitaa olla paitsi helpossa syötävyydessä, myös siinä, että pullataikinan, mantelimassan ja kermavaahdon suhde on aika lailla täydellinen! Pulla ei dominoi makua, kuten perinteisessä laskiaispullassa, vaan täytteitä saa reilun annoksen joka haukkaisulla.

Laskiaiswrapin sisään tulee siis mantelimassasta ja maidosta tehtyä tahnaa. Koska more is more, lusikoin omiin versioihini luonnollisesti myös vattuhilloa. Tästä tuli meidänkin kotona hitti!


Laskiaispullawrapit

12 kpl

Pullataikina:
1,5 dl vettä
1 dl maitoa
25 gl tuorehiivaa
1 dl sokeria
ripaus suolaa
0,5 tl kardemummaa
1 kananmuna
1 tl leivinjauhetta
8 dl vehnäjauhoja
100 g pehmeää voita

Täyte:
2 dl vispikermaa
maun mukaan sokeria
100 g mantelimassaa
2 rkl maitoa
(vadelmahilloa, jos haluat täydellisen nautinnon)

Lämmitä vesi ja maito kädenlämpöiseksi ja murenna hiiva joukkoon. Lisää sokeri, suola, kardemumma, kananmuna, leivinjauhe sekä suurin osa jauhoista. Alusta taikina kimmoisaksi ja lisää loput jauhot vähitellen. Lisää loppuvaiheessa myös pehmeä voi. Kohota taikinaa leivinliinan alla 30-40 minuuttia.

Jaa kohonnut taikina 12 palaan ja pyörittele pulliksi. Kauli pullat jauhotetulla alustalla 1-2 millimetrin paksuisiksi ja halkaisijaltaan noin 20 senttiä pitkiksi lätyiksi. Nosta lätyt varoen leivinpaperoidulle pellille ja paista 225-asteisessa uunissa 3-4 minuuttia. Lätyt eivät saa ruskistua. Nosta paistuneet lätyt heti kahden leivinliinan väliin päällekkäin jäähtymään, jotta ne pysyvät pehmeinä.

Kun lätyt ovat jäähtyneet, tee täyte. Vaahdota vispikerma kuohkeaksi ja mausta sokerilla halutessasi. Raasta mantelimassa ja sekoita raasteen joukkoon maitoa siten, että saat siitä tahnan. Levitä tahnaa lättyjen keskelle ja lusikoi päälle kermavaahtoa. Malta mielesi täytteiden määrässä, muuten hukka perii, kun alat rullata lättyjä wrapeiksi.

Käännä ensin alareuna osittain täytteen päälle, sitten sivut. Kääri valmis wrap voipaperiin ja nauti saman tien.

Herkullista laskiaista!


- Pulla

keskiviikko 29. tammikuuta 2020

Mantelikala

Jos olet etsinyt parasta reseptiä mantelikalalle, olet sen nyt tämän myötä löytänyt! Olin itse pitkään samalla etsintäretkellä, tai oikeammin etsiskelin ohjetta, jolla saisin omaan suuhuni ylipäätään soveltuvan lopputuloksen. 

Koulujen ja opiskelijaruokaloiden klassikkoannoksena mantelikala ei koskaan täysin uponnut itselleni. Joko kala oli paistettu rutikuivaksi, mantelia oli liian vähän tai kokonaisuus muutoin outo. Eihän pakastesein ja mantelilastujen yhdistelmä näin nopeasti mietittynä kauhean houkuttelevalta edes kuulosta eikä se sitä monesti ollut myöskään lautasella. 


Googlailin eri reseptejä ja mallailin mielessäni, miltä lopputulos tulisi maistumaan eri ohjeilla valmistettuna. Selvää oli, että mantelia pitää olla riittävästi, samoin tuhtia kermakastiketta. Päädyin lopulta soveltamaan Maku-sivun ohjetta siten, että tuplasin mantelilastujen määrän ja vaihdoin ruokakerman kuohukermaan. Ei lainkaan huonoja muutoksia ;) Päälle laitoin vielä herneenversoja, ne raikastavat makua ihmeellisesti.

Tarkkailin myös ruuan paistumista uunissa ja kokeilin kertaalleen kalan kypsyyttä veitsenkärjellä. Olethan siis tarkkana, ettet varmuuden vuoksi kypsennä kalaa turhan pitkään, koska läpikuiva sei ei ole hyväksi kenellekään.

Mutta tässä se mainio ohje; kokeile ja kerro, mitä pidit!


Mantelikala
400 g pakasteseitä
0,75 dl korppujauhoja
2 dl mantelilastuja
2 dl kuohukermaa
3 tl sitruunankuorta raastettuna
3 rkl tuoretta tilliä
2 rkl sitruunamehua
0,5 tl suolaa
rouhaisu mustapippuria

Koristeeksi:
tuoreita herneenversoja

Anna kalan sulaa huoneenlämmössä vähintään puoli tuntia. Valuta ylimääräinen neste pois ja laita kalapalat uunivuokaan. Mausta kala sitruunamehulla, suolalla ja mustapippurilla.

Sekoita korppujauhot ja desi mantelilastuja kermaan. Lisää mukaan sitruunankuoriraaste sekä hienonnettu tilli. Anna seoksen turvota viitisen minuuttia ja lusikoi se sitten kalapalojen päälle. Ripottele loput mantelilastut päälle.

Paista mantelikalaa 200-asteisessa uunissa 25-30 minuuttia. Älä paista kalaa kuivaksi! Koristele herneenversoilla.

Tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa.


- Pulla

torstai 9. tammikuuta 2020

Vapun rahkatorttu

Selailin Vappu Pimiän leivontakirjaa ja yllätyin positiivisesti, miten monta herkullisen helppoa reseptiä sieltä löytyikään omalle leivontalistalle. Hänen luottoreseptinsä, ranskalainen suklaakakku, on jo aiemmin testattu ja havaittu täydelliseksi. Koska se puuttuu vielä täältä blogista, saan siitä hyvän syyn leipoa kakkua pian uudelleen ;) 



Sillä välin on rahkatortun vuoro. Resepti on kirjan mukaan kulkenut Vapun matkassa jo toistakymmentä vuotta ja soveltuu hänen mielestään parhaiten tarjottavaksi talvella ja keväällä. Juuri sopiva aika siis tälle postaukselle! Rahka & pääsiäinen on kaikille tuttu yhdistelmä tietysti, mutta myös näin tammikuussa mehukas rahkatorttu sopii kaffepöytään hienosti. Sitruunainen rahka sekä aprikoosihillo tekevät tortusta raikkaan ja se säilyy hyvänä useamman päivän – ellei tule syödyksi sitä ennen!


Vapun rahkatorttu

Pohja:
150 g voita
1,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
3,5 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta

Täyte:
1,5-2 dl aprikoosihilloa tai -marmeladia 
2 tlk (400 g) sitruunarahkaa
0,5 dl sokeria
3 kananmunaa

Tee pohja. Vaahdota pehmeä voi ja sokerit sähkövatkaimella. Lisää kananmunat yksitellen, vatkaa välissä. Lisää lopuksi kuivat aineet ja sekoita nopeasti sekaisin. Levitä taikina jauhotetuin sormin leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan (halk. 24-26 cm).

Levitä pohjan päälle hillo. Sekoita rahka, sokeri ja munat keskenään ja kaada seos hillon päälle. Paista torttua 180-asteisessa uunissa 45-50 minuuttia. Anna kakun jäähtyä rauhassa ennen kuin irrotat sen vuoasta. 



- Pulla
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...