Jyväskylän paras hampurilainen -testi, osa 5: Figaro Winebistro

Yksi varmimmista valinnoista Jyväskylän ravintolaskenestä löytyy Asema-aukion reunalta. Nyt puhutaan siis ravintola Figarosta ja sen kyljestä löytyvästä Winebistrosta, joka on jo kolme kertaa valittu Viini-lehden lukijoiden toimesta Suomen parhaaksi viiniravintolaksi. 

Figaro on kiva paikka. Ruoka on useimmiten ollut maittavaa ja tilat ovat oikein viihtyisät. Mallaspullan lahjomattomassa ja täysin objektiivisessa hampurilaistestissä ei kuitenkaan vanhoilla ansioilla mainetta niitetä, vaan ainoa mikä ratkaisee, on se eteen kannettu purilainen ranskalaisineen.

Tällä kertaa siis lompsimme Figaro Winebistroon (varsinaisen ravintola Figaron listalle kyseinen rahvaan gourmetherkku ei kuulu) syömään paikan burgerin tai, kuten se listalle oli pietarsaarelaishenkeen kirjoitettu, BRGR:n. 

Psst! Tähän väliin yksi pikkuvinkki hyvän hampurilaispaikan etsintään: jos pöytään katetaan hampurilaista varten kunnon pihviveitsi, olet oikeilla jäljillä. Ja kyllä: viinibistrossa saa myös hyviä oluita.

Figaron BRGR ei ole aivan arvostelujoukkomme halvimmasta päästä, vaan hintaa tulee kokonaisuudelle kaikkiaan 18 euroa. Tällä rahamäärällä saa hampurilaisen, joko kypsäksi tai mediumiksi (tottakai!) paistetun 160 grammaisen Limousin-naudanlihapihvin kanssa, sekä ranskalaiset. 

Ensimmäisenä annoksessa huomio kiinnittyi siihen, ettei annos tullut lautasella, vaan tarjottimella, jossa purilainen oli laitettu lounassämpyläpussiin. Kerrankin oli ajateltu, että hampurilainen todella myös syötäisiin käsin! Loistavuutta. Mukana oli myös oma pikkukulhonsa ketsupille ja valkosipulimajoneesille sekä ranskalaiset pienessä annosmetallikorissa. 

Koska pihvin sai tilata mediumina, sen myös teimme ja sisältään kauniin punaisen sekä hyvin mehukkaan pihvin myös saimme. Liha oli selvästi parempaa kuin viime aikaisissa testipaikoissamme ja maku oli raikas ja tuore. Mutta, mutta … lopulta pihvissä maistui lähinnä vain mieto liha. Kunnon hiiligrillillä pihviin olisi saanut rapeutta ja makua pintaan; myös glaseeraus olisi voinut tuoda pykälän verran enemmän makua. Hyvä pihvi, mutta ei loistava.

Sämpylä sen sijaan oli testimme tähän mennessä paras. Kuohkea, mutta silti täyteläinen; tuore ja pehmeä. Briossimainen sämpylä oli pikaisesti käynyt ottamassa paistopintaa, mutta olemus oli hyvin pehmeä. Jos leipä olisi saanut vielä hiukan enemmän rapeutua sisäpinnoiltaan, se ei olisi imaissut pihvistä ja täytteistä irtoavaa nestettä niin kovasti sisuksiinsa ja burger olisi säilyttänyt jämptin olemuksensa syömisen loppuun asti.

Täytteinä oli etikkakurkkuja, tomaattia ja jääsalaattia sekä Figaron erikoisuutena kuttucheddar Waldemaria. Majoneesin virkaa hoiti savupekonimajoneesi. Poikkeuksena lähes kaikkiin aikaisemmin testaamiimme paikkoihin mukana ei ollut marinoitua punasipulia. Sisukset olivat kaikkiaan varsin toimivat, ja lisämaustetta sai vielä erillisestä, erittäin maukkaasta valkosipulimajoneesista.

Ranskalaiset olivat jälleen kerran junantuomia, kuorellisia ja mukavan rapeita ja hyvin kuumia. Mitään isompia twistejä niihin ei ollut lisätty, vaan simppelillä suolalla maustetulla perusreseptillä mentiin. Hieman normaalia paremmat kylkiäiset toteutukseltaan ja maultaan.

Figaron BRGR oli siis onnistunut, laadukas annos ja vie isommankin nälän, vaikka pihvi olikin pienin tähän mennessä. Pihviin hieman lisää makua ja ranskalaisille maustevaihtoehto, niin lähestytään jo vinhaa vauhtia erinomaista suoritusta. Plussaa mahdollisuudesta ja kannustavuudesta autenttiseen käsin syömiseen.

Tulokset

• Pihvin laatu ja maku: 9-
• Täytteet: 8½
• Sämpylä: 9
• Ranskalaiset: 8½
• Hinta: 8-

Kokonaisarvosana: 9-

Testin edelliset osat:
Stefan's Steakhouse
Revolution
Passion Food & Bar

Huviretki

Löydät hampurilaistestin myös Mallaspulla maistelee -sivulta, johon on koottu kaikki ravintola-arviomme.

- Mallas